uutinen
19.2.2021

Ascra Xprolla saatiin selvä sadonlisäys viljelijäkokeissa

Kasvitautitorjunta-aine Ascra Xpro -käsittelyllä saavutettiin huomattava sadonlisäys eri puolilla Suomea käytännön tiloilla tehdyissä kaksivuotisissa viljelykokeissa. Keskimääräinen sadonlisäys käsittelemättömään kasvustoon verrattuna oli reilusti yli tuhat kiloa hehtaarilta. Jalkauttamalla viljelykokeet käytäntöön pystyy myös paikallisesti havainnollistamaan kasvitautitorjunnan hyötyjä satotasoon ja merkitystä osana viljanviljelyä.

Käytännön viljelykokeet toteutettiin viljelijöiden pelloilla niin, että puolet tai sitä suurempi ala lohkosta ruiskutettiin Ascra Xpro- tautiaineella ja loput jätettiin käsittelemättä.

Vuoden 2019 hyvät kasvuolot näkyivät viljelykokeiden tuloksissa. Ascra Xpro -käsittelyllä saatu sadonlisäys oli ohrassa keskimäärin 1 800 kiloa hehtaarilta (vaihteluväli 400-2 500 kiloa) verrattuna käsittelemättömään ohrakasvustoon. Vehnällä sadonlisäyksen keskiarvo oli 1 300 kiloa.

Sen sijaan kesän 2020 ensin kuivat ja sen jälkeen kosteat olosuhteet vaikuttivat Bayerin Suomen maajohtajan Minni Tapolan mukaan jonkin verran viljelykokeiden tuloksiin. Tautipaine kasvoi selvästi juhannukselta alkaneissa sateissa, ja lisäksi jälkiversonta yleistyi.

”Kun tautiaineet ruiskutettiin juhannuksen tienoilla, kaikki sivuversot eivät saaneet sitä ollenkaan. Sivuversojen merkitys lopulliseen satoon oli kuitenkin pääversoja suurempi, joten sadonlisäys jäi edellisvuotta pienemmäksi”, hän huomauttaa.

Ohralla Ascra Xpro -käsitellyn kasvuston sadonlisäys oli viime vuonna keskimäärin 700 kiloa. Parhaimmillaan se oli jopa 2 000 kiloa, mutta monilla tiloilla se jäi selvästi pienemmäksi, noin 400-600 kiloon.

Vehnällä pistelaikkua sekä myös ruosteita alkoi esiintyä sateiden jälkeen varsinkin käsittelemättömissä kasvustoissa ja sivuversoissa.

”Ascra suojasi kuitenkin hyvin pääverson pistelaikulta ja ruosteilta, ja sivuversotkin riippuen niiden kehitysvaiheesta ruiskutettaessa. Sadonlisän keskiarvo oli varsin hyvä eli 1 200 kiloa”, Tapola sanoo.

Tiloilta käytännön tietoa

Kun Ascra Xpron kaltainen uusi kasvitautitorjunta-aine tuli markkinoille, Bayer halusi testata sen antamaa satovastetta myös käytännön olosuhteissa. Luonnonvarakeskus Luke oli tehnyt sille jo normaalit viljelykokeet koeruuduilla. 

”Jalkautimme kokeet eri puolilla Suomea oleville maatiloille, joilla viljelymetodit, lajikkeet ja olosuhteet erosivat toisistaan”, Minni Tapola taustoittaa.

”Viljelykokeen toteuttivat vuosina 2019-2020 Bayer ja Viljelijän Avena Berner parilla kymmenellä tilalla eri puolilla Suomea. Käytännön vetovastuu oli Bernerin myyjillä.”

Myyjät kutsuivat mukaan hankkeeseen alueeltaan viljelijöitä, jotka panostavat korkeaan satotasoon ja joilla on hankkeeseen soveltuva kalusto kuten satomittari puimurissa tai vaaka kuivaamossa.

”Saimme todella hyvin meidän myyjämme innostumaan ja mukaan tähän viljelykokeeseen, vaikka se vaatikin heiltä aktiivisuutta”, hanketta koordinoinut tuoteryhmäpäällikkö Janne Laine Berneriltä korostaa.

Hänen mukaansa hankkeesta opittiin koko ajan lisää sen edetessä ja esimerkiksi seurantaa kehitettiin. Peltolohkoilla käytiin vähintään kerran kesässä ja monilla tiloilla useammankin kerran kuvaten ja videoiden kasvustoja sekä keskustellen viljelijän kanssa koelohkojen satotilanteesta.

”Yhteistyö viljelijöiden kanssa sujui todella hyvin”, Laine kiittelee.

Tapola ja Laine korostavat, että jalkauttamalla viljelykokeet käytäntöön pystyy myös paikallisesti havainnollistamaan kasvitautitorjunnan hyötyjä satotasoon ja merkitystä osana viljanviljelyä.

Vaikka tilakoko kasvaa koko ajan ja tautiaineet ovat kehittyneet, silti torjunta-ala on pysynyt viisi viime vuotta ennallaan eli puolessa koko vilja-alasta.

Hintansa väärti

Janne Laineen mukaan useimpien viljelijöiden odotukset Ascra Xpron satovasteesta olivat 500-1000 kiloa, vaikka satotaso oli jo valmiiksi korkea. Selvästi odotusarvoa korkeammaksi, ja jopa yli kahden tonnin noussut sadonlisäys oli kuitenkin jo yllätys.
Minni Tapolan mukaan viljelykokeissa saadut sadonlisäykset osoittivat, että Ascra Xpro on hintansa väärti, ja miksi se ollut kolme vuotta käytetyin uusi tautiaine. Jopa pienimmilläkin sadonlisäyksillä nettotulos parani. 

Ascra Xpron käytöstä oli muutakin hyötyä, sillä todennäköisesti se nosti hehtolitrapainoja ja jyväkokoa. Myös jälkiversoneen kasvuston tuleentuminen tasaantui, sillä tautiaineen saaneet pääversot olivat pidempään vihreinä verrattuna niihin, jotka eivät sitä saaneet.

Tapolan mukaan viime kesän tautitilanne on syytä ottaa huomioon tulevan kasvukauden viljelytoimenpiteitä suunniteltaessa. Pellossa saattaa olla tautista olkea ja kasvijätettä.

”Varsinkin, jos sivuversot olivat tautisia tai tautiaineruiskutus jäi kokonaan tekemättä, tautipaine voi olla kevytmuokkauksen jäljiltä todella iso”, hän huomauttaa.

 


Tilaa uutiskirje