uutinen
1.6.2018

Toukokuussa kuumaa ja kuivaa

Vuoden 2018 toukokuu jää historian kirjoihin monistakin sääennätyksistä. Ilmatieteen laitoksen mukaan se oli kaikkien aikojen lämpimin toukokuu. Vertailukelpoinen aineisto alkaa 1900-luvun alusta. Lukuisilla pitkäaikaisilla havaintoasemilla rikottiin myös asemakohtaisia keskilämpötilaennätyksiä. Etelä-Suomessa keskilämpötila oli monin paikoin noin 15 astetta, joka oli yleisesti 4-5 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Hellepäiviä, jolloin päivän ylin lämpötila on yli 25 astetta, oli toukokuussa enemmän kuin koskaan mittaushistorian aikana, yhteensä 14. Aiempi ennätys, 12 hellepäivää, oli vuodelta 1984. Tyypillisesti hellepäiviä on toukokuussa kolme.

Viljelykasvien kehittymiseen merkittävästi vaikuttavassa lämpösumman kertymässä myös saavutettiin kaikkien aikojen suurin lukema, Etelä-Suomessa yli 300 astetta, rajaa jota ei ole koskaan aiemmin toukokuun loppuun mennessä ylitetty. Keskimäärin 300 asteen lämpösumma saavutetaan kesäkuun puolivälissä, viime vuoden toisessa ääripäässä se ylitettiin vasta juuri ennen Juhannusta. Kaikki syysmuotoiset viljelykasvit ovat koko lämpösumman pystyneet hyödyntämään. Kevätkylvöksillä lämpösumma on alkanut kertymään kylvöajankohdasta riippuen. 

Toukokuulle toi lisälämpöä myös ennätyksellisen aurinkoinen kuukausi suuressa osassa maata. Kuivuusjakson pituus on ollut monin paikoin poikkeuksellinen, ja valitettavasti vieläkään sääennusteet eivät sateita lupaa. Kaikilla lohkoilla keväällä kylvetyt kasvit eivät ole tasaisesti itäneet. Suurin ongelma on tunnetusti savimailla.

Suuri lämpösummakertymä on nähtävissä erityisen hyvin syysrapsilla. Somerolla Markku Virtasen Pioneer Maximus 06 syysrapsi aloitti kukinnan kaksi viikkoa sitten. Nyt toukokuun viimeisenä päivänä sen kukinta on kohta päättymässä. Yleensä syysrapsin kukinta kestää 3-4 viikkoa. Kasvi on yllättävän hyvin jaksanut haaroittua ja kehittää niihin kukkia ja lituja. Tätä on edesauttanut esikasvina ollut nurmi ja aikainen kylvö, joka on mahdollistanut vahvan juuriston kehityksen. Keväällä oli aivan ratkaisevaa aikainen lannoitteen levitys huhtikuun puolivälissä, viimeisenä pakkasyönä, jolloin lohkolla esiintyi paikoin vielä luntakin. Toinen levitys kuivaan maahan toukokuussa booria sisältävällä kalkkisalpietarilla (Nitrabor). Tämä lannoite on parhaiten kasvin käytettävissä kuivissa olosuhteissa. 

 

 

 

 

 

Yleensä siis syysmuotoiset kasvit kehittyvät lämpösummakertymän mukaisesti, kuten edellä mm. syysrapsi. Jostain syystä kuminan kehitys ei kuitenkaan ole edennyt lämpösumman mukaisesti. Kun nyt kasvutilanne vastaa kesäkuun puoliväliä, on silloin aina kumina jo täydessä kukassa, mutta tänä vuonna ei. Kuvassa ensimmäisen satovuoden kasvusto, joka on kylvetty viime keväänä aikaisin, jo toukokuun 7 päivä. Kasvusto on vielä hyvä, nähtäväksi jää, miten se jaksaa tuottaa satoa kuivuuden yhä jatkuessa. Kuminakoita esiintyy tänä vuonna runsaasti, kasvustoja tulee seurata vielä torjuntakäsittelyn jälkeenkin. Lajike on Rekord.

 

 

   

 

Uuden kuminan kylvössä itäminen ja taimettuminen on tänä vuonna ollut erityisen haastavaa, ja erityisesti savimailla. Kun kumina tulee kylvää matalaan 1-2 cm syvyyteen, kosteus ei millään tahdo riittää sen itämiseen. Kuvassa oleva kuminalohko on kylvetty Helatorstaina 10 toukokuuta. Tunnetusti aina kuminan taimettuminen on hidasta, eikä tämän kevään lämpö oli sitä nopeuttanut. Nyt kylvöstä kolmen viikon jälkeen kylvörivit ovat nähtävissä, mutta aivan tasasta taimettumista ei ole syntynyt. Koska vasta ensi vuonna on satovuosi, myöhemmin sateen jälkeen taimettuneet kuminat vielä ehtivät kasvaa riittävään kokoon sadonmuodostusta varten. Tässä myös lajikkeena Rekord.   

 

 

 

 

Kevätöljykasvit tulee kylvää viljakasveja matalampaan, 2-3 cm syvyyteen. Näiden taimettumisessa on tänä vuonna ollut haasteita. Kuvan pellossa on muokkaus ja kylvö tapahtuneet oikea-aikaisesti, Brander kevätrapsi, joka toisella siemenvantaalla kylvettynä on nyt tasaisesti taimistunut. Tällä pellolla ainakin toistaiseksi kirppoja on esiintynyt hyvin vähän.  

 

   

 

 

 

 

Monet viljelijät ovat siirtyneet härkäpavun kylvöön lannoitelaatikon kautta. Nyt erityisesti tänä vuonna tämä kylvötapa on ollut hyvä. Lannoitevantaiden avulla siemen saadaan painettua riittävän syvälle kosteaan maakerrokseen, joka mahdollistaa tasaisen itämisen ja taimettumisen kuivissakin olosuhteissa. Tällä pellolla on kasvussa uutta Sampo lajiketta, joka Borealin mukaan on Kontu lajiketta paremmin kuivuutta sietävä.

 

 

 

Kuvat Somerolta 31.5.2018.

Parassato-palvelu

Parassato on uudenlainen verkkosuunnittelutyökalu kasvinsuojelun tarpeisiin.
Ottamalla käyttöösi Parassato -suunnitteluohjelman saat vaivattoman ja uudenaikaisen apuvälineen tehdä suunnitelmia ja seurata kasvukauden kehitystä omilla lohkoillasi.
Tilaa uutiskirje