uutinen
13.4.2018

Ympäristö hyötyy kasvipeitteisyydestä

Etelä-Suomen pelloilta ovat lumet nopeasti sulamassa. Kun maassa on routaa noin puolisen metriä, päivällä auringon sulattama vesi ei pääse maahan vaan valuu maan pintaa myöten pois pellolta aina lähimpään järveen saakka.

Yläpalkin kuvassa sulamisvesiä valuu valtaojaan kahdelta viereiseltä lohkolta. Miksi vasemmalla vesi on kirkasta ja oikealla likaisen harmaata?









 



Kynnetyltä pellolta vesi helposti irrottaa pintamaata mukaansa ja savisen lohkon pintavalumavesi värjäytyy kuraisen harmaaksi. Yleensä vesi aina kulkeutuu johonkin järveen, ja tällöin kulkeutuu mukana sekä humusta että ravinteita. 













Tämä nurmilohko sijaitsee edellisen kynnetyn pellon vieressä. Molempien lohkojen kaltevuus ja maalaji ovat samanlaiset. Nurmipellosta tuleva valumavesi on kirkkaan väristä kuin juomavesi. Nurmen juuristo estää maan irtoamisen ja maan pinnalla olevat nurmikasvien lehdet myös hidastavat maan pintakerroksen sulamista auringon paisteessa pakkasyön jälkeen. Kaikki muutkin talvehtivat kasvit, kuten esim. ruis ja syysvehnä sekä syysrapsi myös merkittävästi vähentävät valuvesien ympäristöhaittoja. Jos syksyllä viljakasvuston sänki jätetään kokonaan muokkaamatta, syntyy kyntöön verrattuna vähemmän haittoja, mutta ympäristön kannalta se ei kuitenkaan ole ”oikean talvikasvin” veroinen.

Kuvat Somerolta 11.4.2018

Parassato-palvelu

Parassato on uudenlainen verkkosuunnittelutyökalu kasvinsuojelun tarpeisiin.
Ottamalla käyttöösi Parassato -suunnitteluohjelman saat vaivattoman ja uudenaikaisen apuvälineen tehdä suunnitelmia ja seurata kasvukauden kehitystä omilla lohkoillasi.
Tilaa uutiskirje