Syysrapsi tulisi kylvää 25. heinäkuuta – 10. elokuuta välisenä aikana. Kiinnostus syysrapsin viljelyyn on lisääntynyt mutta onko siihen vapaata lohkoa? Usein ei ehditä korjata viljakasveja alta pois suositeltuun syysrapsin kylvöajalle, poikkeuksena syysohra tai aikainen kevätohra. Herne esikasvina sopii hyvin mutta ei kumina, koska siitä voi jäädä satoa tuottavia taimia kasvuun, joiden siemenet pilaavat öljysadon.

Nurmi on varmin esikasvi

Nurmet ovat erinomaisia esikasveja syysrapsille jo maan rakenteen kohentumisen myötä ja kylvön pääsee tekemään oikeaan aikaan. Säilörehunurmesta / kuivaheinäistä ehtii korjata ensimmäisen sadon. Monilta siemennurmilta kylvö onnistuu sadonkorjuun jälkeen. Luonnollisesti viherkesannot myös hyviä vaihtoehtoja.

Glyfosaattiruiskutus, kyntö ja jyrsinmuokkaus

Nurmen lopetukseen kannattaa hyödyntää kestorikkakasveja hyvin tuhoavaa glyfosaattia. Nurmen perusmuokkauksena on kyntö perinteisesti hyväksi koettu, mutta myös nurmen kultivoinnista on saatu lupaavia kokemuksia. Kynnön jälkeen jyrsintä on paras muokkaustapa, tällöin kerta-ajolla saadaan sopiva kylvöpohja. Erittäin hyviä kokemuksia on vastakelajyrsinnästä, tällöin ilman kyntöä saadaan kertamuokkauksella ihanteellinen kylvöalusta.

Viljatilalle nurmikiertoa

Sinimailanen ja apila ovat tunnetusti tehokkaita maan rakennetta ja kasvukuntoa parantavia nurmikasveja. Viljatilalle kannattaakin ottaa suunnitelmiin mukaan nurmikierto. Nurmen voi perustaa suojakasvin kanssa tai kylvää nurmisiemennet pelkästään joko jo syksyllä elo-syyskuun vaihteessa tai tulevana keväänä. Kesällä nurmi kesantomurskaimella niitetään peltoon, jos sadonkorjuu tarvetta ei ole. Nurmen toisena satovuonna lohko kylvetään syysrapsille. Tänäkin vuonna syysviljat ovat menestyneet kevätviljoja paremmin. Syysrapsin puinnin jälkeen onnistuu suorakylvönä syysvehnän kylvö, joinakin vuosina jopa syysruis.

Viime vuosina syysöljykasvien menestyminen on puhunut puolestaan. 

Perunaruton leviämisen kannalta suotuisa säätila tulee olemaan vallitseva.