Jaettu lannoitus on tehokas keino optimoida viljan ravinteiden saantia ja reagoida kasvukauden olosuhteisiin. Jaetun lannoituksen pääperiaate kevätviljoilla on yksinkertainen: kylvön yhteydessä maahan laitetaan n. 70 % aiotusta typpimäärästä sekä kaikki fosfori, kalium ja mahdolliset hivenravinteet. Myöhemmin kasvukaudenaikana typen määrää voidaan lisätä kasvuston kunnon mukaan, jolloin voidaan hyödyntää mahdollinen satopotentiaali täysimääräisesti. Toisaalta esim. kuivana kasvukautena, kun parhain satopotentiaali ei ole enää saavutettavissa, voidaan typpilannoituksen määrää tarkistaa alaspäin jättämällä lisälannoitus toteuttamatta.
Kylvön yhteydessä käytetään Viljelijän NPKS-lannoitteita. Tähän tarkoitukseen käyvät hyvin ns. keskityppiset NPKS:t, joita ovat mm. 23-2-4-3 tai korkeamman fosforipitoisuuden 23-4-3-3, jolla voidaan varmistaa riittävä fosforilannoitus viljavuustutkimuksen mukaisesti. Mikäli typpeä aikoo käyttää kasvukauden aikana esim. 120 kg/ha, on 70 % kylvön yhteydessä annettavaksi 84 kg/ha. Tämän saavuttaa edellä mainituilla tuotteilla n. 350 kg/ha käyttömäärällä.
Lisälannoituksen antohetkeä määritettäessä tulee huomioida lisälannoituksen tavoite. Suomen pitkien päivien kasvuoloissa viljakasvien kasvu on nopeaa ja siksi tavoiteltaessa maksimaalista satoa, lisälannoitus kannattaa tehdä jo melko pian kevätkylvöjen jälkeen, käytännössä jo ennen korrenkasvua. Tähän sopivia tuotteita ovat esim. Viljelijän Typpi 26-4S tai ureatuotteista esim. Viljelijän Urea Plus 38-8S, joissa on typen lisäksi mukana kasvien valkuaisenmuodostuksessa välttämätöntä rikkiä. Sekä syys- että kevätvehnillä sadon valkuaispitoisuutta voidaan nostaa vielä tähkälle maitotuleentumisvaiheessa annettavana lisälannoituksena, jossa voidaan käyttää typpeä esim. 30 kg/ha tai lannoitusrajojen sallima maksimimäärä. Tähän käyvät samat tuotteet kuin aikaisempaankin lisälannoitukseen, mutta tässä voidaan hyödyntää myös nestemäisiä lannoitteita.
Jaetulla lannoituksella on mahdollista saada myös sadonlisää. Kesällä 2024 Inkoossa tehdyssä kokeessa Enni-kauralla saatiin jopa 15 % sadonlisäys, kun lisälannoitus tehtiin röyhylle tulon aikana. Aikaisemmin, korrenkasvun aikana tehty lisälannoitus lisäsi satoa noin 10 % ja jyväkoko kasvoi samalla merkittävästi.
Jaetun lannoituksen faktat:
- Kohdennetaan lannoitus hyväkuntoisille ja hyvän satopotentiaalin kasvustoille – täysi satopotentiaali hyödyksi
- Kylvön yhteydessä n. 70 % typestä ja mm. kaikki fosfori ja kalium, käytetään Viljelijän NPKS-lannoitteita
- Lisälannoitus voidaan tehdä eri typpituotteilla, tarvittaessa useammassa erässä
- Lisälannoitus on nopeaa esim. Viljelijän Typpi 26-4S tai Viljelijän Urea Plus 38-8S -tuotteilla
Jaettu lannoitus lisää Enni-kauran satoa jopa 15 %
Delad gödsling – satsning baserad på grödans avkastningspotential
Delad gödsling är en effektiv metod för att optimera stråsädens näringsupptag och anpassa sig till odlingssäsongens förhållanden. Grundprincipen för delad gödsling med vårsäd är enkel: vid sådd tillförs cirka 70 % av den planerade mängden kväve samt hela mängden fosfor, kalium och eventuella mikronäringsämnen i jorden. Senare under växtsäsongen kan kvävemängden justeras efter grödans skick, vilket möjliggör en maximal utnyttjande av den potentiella avkastningen. Å andra sidan, under exempelvis en torr växtsäsong när den högsta avkastningspotentialen inte längre är uppnåelig, kan mängden kvävegödsling minskas genom att avstå från ytterligare gödsling.
Vid sådd används Viljelijän NPKS-gödselmedel. För detta ändamål lämpar sig så kallade medelkvävegödselmedel, såsom 23-2-4-3 eller alternativet med högre fosforhalt, 23-4-3-3, som säkerställer tillräcklig fosforgödsling enligt markanalyser. Om man avser att använda totalt 120 kg kväve per hektar under växtsäsongen, innebär 70 % vid sådd en mängd på 84 kg/ha. Detta uppnås med en användningsmängd på cirka 350 kg/ha av ovan nämnda produkter.
Vid bestämning av tidpunkten för ytterligare gödsling bör man beakta målet med gödslingen. Under de långa dagarna i Finlands växtförhållanden är stråsädens tillväxt snabb, och för att uppnå maximal avkastning bör ytterligare gödsling ske relativt snart efter vårsådd, i praktiken före stråskjutningen. För detta ändamål är produkter som Viljelijän Typpi 26-4S eller ureamedlen Viljelijän Urea Plus 38-8S lämpliga, eftersom de innehåller både kväve och svavel, som är nödvändigt för bildning av protein i växterna. För både höst- och vårvete kan proteinhalten höjas ytterligare under axets mjölkmognadsfas genom en kompletterande gödsling med exempelvis 30 kg/ha kväve eller den maximala mängden tillåten enligt gödslingsreglerna. Samma produkter som vid tidigare gödsling kan användas, men även flytande gödselmedel är ett alternativ här.
Delad gödsling kan också ge en ökad avkastning. I ett försök som utfördes i Ingå sommaren 2024 resulterade tilläggsgödsling under stråbildningsfasen i en skördeökning på upp till 15 % med sorten Enni havre. Tidigare gödsling under stråskjutningen ökade avkastningen med cirka 10 %, samtidigt som kärnstorleken ökade betydligt.
Fakta om delad gödsling:
- Gödslingen riktas mot välmående grödor med hög avkastningspotential – maximal avkastning utnyttjas.
- Vid sådd tillförs cirka 70 % av kvävet samt hela mängden fosfor och kalium, med användning av NPKS-gödselmedel.
- Ytterligare gödsling kan utföras med olika kväveprodukter, vid behov i flera omgångar.
- Tilläggsgödsling sker snabbt med exempelvis Viljelijän Typpi 26-4S eller Viljelijän Urea Plus 38-8S.