Seuraamme tässä blogissa Mika Lehtisen kanssa syysrapsin kasvua Kemiönsaarella. Käymme myös läpi hänen tekemiään toimenpiteitä kasvukaudella sekä pohdimme ratkaisujen taustoja.
8.5.| PÄIVITETTY
Kirjoittaja kehityspäällikkö Mika Hyövelä, Viljelijän Berner
Viileä sää viivästyttää edelleen syysrapsin kasvinsuojelutoimia Kemiönsaarella
Vapun jälkeen uudelleen viilentynyt sää on viivästyttänyt Kemiönsaarella Mika Lehtisen syysrapsien kasvinsuojelutoimia. Jatkuvat lähes viiden asteen yöpakkaset ja noin 5o C tuntumassa pysyvät päivälämpötilat ovat estäneet rikkatorjunnan suorittamisen, sillä lohkon rikkalajistoon parhaiten tehoavaa Korvettoa käytettäessä lämpötilan tulisi olla mieluummin reilusti yli 10o C eikä yöpakkasiakaan saisi esiintyä.
Lehtistä on hieman myös huolettanut, että kasvusto ehtii kehittyä liian pitkälle, ennen kuin sopivat ruiskutussäät saapuvat. Korvetto-ruiskutus tulisi nimittäin tehdä viimeistään aikaisessa nuppuvaiheessa eli nuppujen ollessa vielä lehtien suojaamana, sillä riski vioituksista kasvaa nuppujen tullessa kunnolla esille.
Kasvit vielä karaistumistilassa talven jäljiltä
Onneksi viileät säät ovat hidastuttaneet myös PX128-syysrapsin kehitystä. Ensimmäiset nuput olivat havaittavissa jo parisen viikkoa sitten, mutta nyt kasvuasteiden eteneminen näyttää lähes pysähtyneen. Vain muutamissa yksilöissä on havaittavissa selvää kukkavarren pitenemistä, mutta pääosa kasveista näyttää jämähtäneen kasvuasteiden kehityksessä lähes paikoilleen. Siitä kasvit ovat kuitenkin keränneet biomassaa merkittävästi, sillä normaalia leveämmät rivivälit alkavat umpeutua vähitellen.
Kovat yöpakkaset voivat olla riski kehittyville syysrapseille. Lehtinen ei ole kuitenkaan huolissaan syysrapsiensa puolesta elleivät sitten lämpötilat laske vielä merkittävästi alhaisemmiksi. Hän uskoo kasvien olevan vielä karaistumistilassa talven jäljiltä, koska kunnollista lämpöjaksoa ei ole vielä tänä keväänä esiintynyt. Tutkimusten mukaan syysrapsilla karaistumisen purkautumiseen tarvitaan noin viikon jatkuva lämmin jakso, jossa yölämpötilatkin ovat nousseet kymmenen asteen tienoille. Tällaista lämpöaaltoa ei vielä tänä keväänä olla koettu.
2.5.| PÄIVITETTY
Syysrapsin kasvurytmi on keväällä kiivas
Noin kaksi viikkoa on vierähtänyt siitä, kun Mika Lehtinen lannoitti syysrapsilohkonsa. Säiden viilenemisestä huolimatta syysrapsien kasvu on ollut kiivasta ja pääverson pituuskasvu on hyvässä vauhdissa. Pisimmälle ehtineet yksilöt alkavat olla jo varhaisessa nuppuvaiheessa ja nuput alkavat näkyä selvästi. Syysrapsin satopotentiaali on jo nähtävissä nuppujen runsaana määränä.
Syysrapsin helppous tuholaisten osalta käy myös selväksi, sillä harvoin kevätöljykasveilla näkee nuppuvaiheen kasveja, joissa ei ole lainkaan rapsikuoriaisia. Ainakin vielä vapun paikkeilla, kun päivälämpötilat ovat olleet 10-15o C tienoilla rapsikuoriaiset loistavat poissaolollaan. Lämpötilojen noustessa tilanne voi vielä muuttua, mutta ainakin vielä pääverson nuput saavat kehittyä rauhassa.
Säiden lämmettyä on aika tehdä rikkakasvien torjunta
Huolimatta syksyllä tehdystä rikkatorjunnasta, syysrapsilohkolla esiintyy jonkin verran rikkakasveja. Saunakukkaa ja orvokkia löytyi lohkolta harvakseltaan, mutta tasaisesti ympäri lohkoa. Myös lutukkaa näkyi jonkin verran erityisesti lohkon maalajiltaan kevyemmissä osissa.
Rikkakasvien torjunta tulisikin tehdä mitä pikimmin, mutta viileät säät ja yöpakkaset ovat viivästyttäneet torjunnan suorittamista. Torjunnan osalta Lehtinen puntaroi kahden syysrapsille hyväksytyn valmisteen, Matrigonin ja Korvetton välillä. Viljelijän Bernerin kehityspäällikkö ja kasvinsuojeluaine-ekspertti Janne Laine suositteli Lehtiselle ja muillekin syysöljykasvinviljelijöille Korvettoa sen laajemman rikkakasvitehon ja hieman alhaisemman ruiskutuslämpötilan vuoksi. Korvettolla rikkatorjunta voidaan tehdä heti, kun lämpötila kohoaa yli 10o C eikä yöpakkasia esiinny, mutta Matrigonin optimiruiskutuslämpötila tulisi olla noin 20o C, mitä ei sääennusteiden mukaan olisi ainakaan 10 päivään tulossa. Sinä aikana sekä rikkakasvit että syysrapsit ovat kasvaneet jo liian pitkälle.
21.4.| PÄIVITETTY
Yöpakkasen turvin lannoittamaan
Pääsiäisen jälkeen päivälämpötilat Kemiönsaarella kipusivat jo reilusti yli kymmeneen asteeseen ja peltojen pinnat alkoivat harmaantua. Pintaa syvemmältä maa oli vielä kosteaa, joten syysrapsinviljelijämme Mika Lehtinen joutui hieman odottelemaan sopivaa lannoitushetkeä, kunnes yöt jälleen kylmenivät ja maat kantoivat lannoituskaluston paremmin eikä maan rakennetta jouduttu turhaan turmelemaan.
Satotasotavoite ohjaa kokonaistypen määrää
Syysrapsin tarvitseman kokonaistyppimäärän Lehtinen arvioi satotasotavoitteensa ja lohkojensa multavuuden perusteella olevan noin 140 kg. Tavoitteena oli kohtuullisen kunnianhimoinen yli 4000 kg/ha keskisato. Miksi tyytyä satopotentiaaliltaan paremmalla syysrapsilla vähempään, jos kevätrapsisadot ovat olleet noin kolmen tonnin luokkaa, pohdiskeli Lehtinen satotasotavoitetta kyseltäessä.
Syksyllä hänen oli suunnitelmissaan tehdä kasvuston biomassamittauksi typpilannoitustarpeen tarkentamiseksi, mutta ne jätettiin lopulta tekemättä. Taustalla oli ruotsalaisen Stiftelsen Svensk Oljeväxtforskningin laatima ja Svensk Rapsin markkinoima lannoitusstrategia, jonka mukaan mitä voimakkaampaa syysrapsin kasvu on ollut syksyllä ja mitä voimakkaampaa on peltomaassa tapahtuva mineralisaatio, sitä alhaisempaa typpilannoitustasoa voidaan keväällä käyttää.
Jaetun lannoituksen strategia
Lehtinen päätyi jakamaan syysrapsinsa kevätlannoituksen kahteen osaan osittain siitä syystä, että lannoitusta tehtäessä ei ollut vielä täysin selvää, päätyykö hän rikkomaan osan kasvustosta heikon talvehtimisen vuoksi. Ensimmäisellä lannoituskerralla hyvin talvehtineelle PX128 -syysrapsille levitettiin runsasrikkisen typpilannoitteen muodossa noin 110 kg typpeä hehtaarille. Tällä pyrittiin varmistamaan riittävä typensaanti heti kasvun alussa ja samalla huolehtia riittävästä rikin saannista. Öljykasvien rikin tarve on noin 20 % typen tarpeesta ja sen tarve on suurimmillaan aikaisesta nuppuvaiheesta kukinnan puoliväliin.
Syysrapsit heräsivät nopeasti kasvuun
Huolimatta hieman alhaisemmista päivälämpötiloista, syysrapsien kehitysnopeus on huimaa. Muutama päivä ensimmäisen lannoituksen jälkeen syysrapsien lehtiruusukkeen sisältä pystyi jo havaitsemaan hentoisen kukinnon aiheen. Pääverson sato on jo kehittymässä.
17.4.| JULKAISTU
Monipuolinen viljelykierto
Lehtinen viljelee Kemiönsaarella Högmossa reilun 100 hehtaarin tilaa, jonka pääkasvina toimii sokerijuurikas. Lehtinen on monessa mukana – hänen pelloiltaan löytyy niin lajikekokeita kuin eri yritysten kasvinsuojeluaineiden demoja ja testauksia. Kiinnostus kehittää oman tilansa viljelytoimia ja pyrkimys löytää tilalleen parhaiten sopivia ratkaisuja ja tuotteita, on johdatellut häntä erilaisiin yhteistyökuvioihin.
Tilalla panostetaan maan kasvukuntoon monin erilaisin toimin. Erilaiset saneerauskasvit ovat olleet tilalla käytössä jo useiden vuosien ajan ja kokemusta niiden kanssa toimimisesta on kertynyt runsaasti. Kasvukunnosta huolehtimiseen kuuluu tarkasti laadittu viljelykierto, jossa vuorottelevat sokerijuurikkaan lisäksi sekä syysviljat että syysöljykasvit ja kumina. Tilalla viljellään vain välttämätön minimimäärä kevätviljoja.
Monitahoinen ohra syysrapsin esikasvina
Seurannassamme oleville lohkoille oli alun perin kylvetty syksyllä 2021 syysvehnää. Kuten pääosa Varsinais-Suomen syysvilja-alasta, myöskään Lehtisten syysvehnä ei lopulta selvinnyt edellistalven talven vaikeista oloista. Lehtinen halusi varmistaa, että voi kylvää lohkoille seuraavana syksynä syysrapsia, joten huonosti talvehtinut syysvehnäkasvusto rikottiin ja tilalle kylvettiin aikaista Vertti-ohraa.
Monitahoinen ohra valmistui puitavaksi jo heinäkuun lopulla pitkään jatkuneen kuivuuden ja helteen vauhdittamana. Olosuhteet vaikeuttivat hieman syysrapsilohkojen muokkaustavan valintaa. Muokkauksessa olisi kuivuuden takia kannattanut varmasti suosia mahdollisimman kevyitä toimia, mutta ohran olkien takia lohko päätettiin kuitenkin kultivoida ensin ja tehdä sen jälkeen varsinainen kylvömuokkaus. Lehtinen arvioi, että kuivuus ja helteet viivästyttivät hieman syysrapsin taimettumista. Taimettuminen oli ollut myös tasaisempaa hieman varjoisemmissa lohkon osissa.
Syksyn toimenpiteet
Sanonta, syysöljykasvien sato tehdään syksyllä, tulee mieleen, kun kuuntelee Lehtisen syysöljykasvilohkollaan syksyn aikana tekemiä toimenpiteitä. Kasvustoista haluttiin voimakkaat, joten kylvölannoituksessa käytettiin syksyllä ympäristökorvauksen määrittelemään maksimityppilannoitustasoa 50 kg/ha. Heti kylvön jälkeen lohkoille levitettiin Sluxx-etanasyöttiä ja sama käsittely toistettiin noin viikon kuluttua uudelleen. Heinä-elokuun vaihde on tilalla tyypillisesti niin kiireinen, ettei varsinaista etanatarkkailua tehdä, vaan torjuntatoimet tehdään automaattisesti.
Syysöljykasvien rikat Lehtinen torjuu jo syksyllä ja tällä kertaa torjunta tehtiin käyttämällä Butisan Top-valmistetta 1,9 l/ha. Hyvään kasvuun päässeen kasvuston säädekäsittelyä Lehtinen joutui miettimään tarkasti, mutta päätyi kuitenkin vain yhteen Orius-käsittelyyn, koska ei halunnut stressata kasvustoa turhaan. Syysrapsin hivenravinteiden saannista hän huolehti kahdella Zoom-käsittelyllä.
Lumien alta paljastui melko hyvin talvehtineita kasvustoja
Kemiönsaarella talvet ovat useimmiten melko lauhoja ja vähälumisia ja tänäkin talvena oli useita täysin lumettomia jaksoja. Kovia pakkasia lumettomien jaksojen aikana ei kuitenkaan onneksi esiintynyt. Maaliskuun lopussa lunta satoi kuitenkin lähes ennätyksellisen paljon ja viimeiset lumet alueella sulivat vasta säiden lämmettyä pääsiäisen tienoilla. Pääsiäisen ajan lämpimät säät sulattivat lumet nopeasti ja lumien alta paljastui melko hyvin talvehtineita kasvustoja.
Jonkin verran talvehtimiseroja oli havaittavissa lohkon osien ja lajikkeiden välillä. Ne alueet, joissa taimettuminen oli tapahtunut muita myöhemmin, kärsivät hieman muuta lohkoa enemmän talvesta. Tämä havainto vahvistaa edelleen syysrapsien aikaisen kylvön ja taimettumisen tarvetta. Lajikkeista PX128 oli talvehtinut jonkin verran muita kokeilussa olleita lajikkeita paremmin ja se oli jo lähtenyt uudelleen kasvuun.
Kirjoittaja kehityspäällikkö Mika Hyövelä, Viljelijän Berner