Öljykasvit haastavat tunnetusti viljelijää, samaan aikaan kun niissä on suuri potentiaali ja myönteisiä asioita on monia: viljelykierto monipuolistuu, erinomainen esikasvi, erillistä konekantaa ei tarvita, siemen vie vähän tilaa logistiikkaa ajatellen ja onnistuessaan viljely on taloudellisesti kannattavaa. Mutta sitten on ne haasteetkin, yleisellä tasolla vuosien varrella tuhohyönteisten torjunta – kasvustoja tulisi seurailla säännöllisesti ja tilanteen vaatiessa valmius torjuntaan on vähintäänkin tasoa ”melko kiireellinen”. Tapoja on myös monia mitä tulee viljelykäytäntöihin ja esim. kasvuston perustamismahdollisuuksia on erilaisia.
Paikalliset ominaispiirteet esiin alueellisissa pienryhmissä
Kasvukaudelle 2024 Viljelijän Berner on perustanut pilottiprojektina kolme pienryhmää öljykasvienviljelijöille. Pienryhmät ovat jakautuneet Kaakon, Lounais-Suomen ja Pohjanmaan ryhmään, jokaisessa ryhmässä on noin 10 öljykasvinviljelijää sekä alueelliset Viljelijän Bernerin asiantuntijat. Pienryhmiä perustettiin keväällä sillä ajatuksella, että viljelijät pääsevät jakamaan onnistumisiaan ja vertailemaan toistensa ratkaisuja öljykasvinviljelyn haasteisiin. Alueellisten asiantuntijoiden mukanaololla halutaan tukea ryhmässä olevia viljelijöitä mm. erilaisissa tuotantopanosten käyttöön liittyvissä kysymyksissä.
- Pienryhmätoiminnalla halutaan nostaa esiin paikalliset maantieteelliset olosuhteet ja kokemukset öljykasvinviljelystä, kertoo Viljelijän Bernerin kehityspäällikkö Janne Laine.
Laineen mukaan haasteita öljykasvien viljelyyn on tälläkin kasvukaudella tuottanut äärevä sää. Keskusteluissa onkin haettu vastauksia muun muassa sille, miten tulisi toimia kuivuuden kiusatessa ja voidaanko esim. biostimulantilla ja lannoituksella tukea kasvua. Kaakon pienryhmässä on mukana 10, sekä kokenutta, että aloittavaa syys- ja kevätöljykasvien viljelijää. Maantieteellisesti alue on iso ja ulottuu aina rannikosta Etelä-Karjalaan asti, suurin osa kuitenkin Kouvolan seudulta. Yksi ryhmän vetäjistä, Viljelijän Bernerin asiakkuuspäällikkö Juho Markola kertoo, että ryhmä kokoontuu noin kerran kuussa ja lisäksi ajatuksia vaihdetaan WhatsApp-ryhmässä.
- Keskustelu on ollut vilkasta. Pinnalla on ollut etenkin poikkeuksellinen kuumuus ja kuivuus ja mitä haasteita se on tuonut taimettumiseen - sadetta on toivottu! Toisaalta kirppoja alueella ei ole pahemmin esiintynyt, Juho kertoo. Lisäksi syysöljykasvien lyhyt ja intensiivinen kukinta-aika on herättänyt keskustelua.
Kaakon pienryhmä kokoontui ennen kesäkuun puoltaväliä viljelijä Santeri Heikkilän syysrypsin äärellä.
Santeri viljelee öljykasveja kolmatta vuotta, ensimmäistä kertaa syysmuotoisia öljykasveja. Santerin 10.8. nurmeen kylvetty Arrivée-syysrypsikasvusto oli tässä vaiheessa kasvukautta komean näköistä. Pienryhmätoimintaan Santeri lähti perinteisesti mukaan, kun kerran kysyttiin.
- Lähdin mukaan osin sosiaalisesta näkökulmasta ja samalla toki hakemaan oppia ja vertaistukea öljykasvien viljelyyn Santeri kertoo. Talvehtiminen onnistui hyvin, mutta veden puute savimaalla ja lämmin säätila ovat asettaneet haasteita tänä vuonna, Santeri toteaa. Ratkaisuja on haettu pellon kasvukuntoa parantamalla, turhia peltoajoja on rajattu.
Kesäkuisena iltana Kouvolan seudun pellon äärellä, juttuaiheet liikkuvatkin osallistujien kesken etenkin vesisateessa – kaivattuja sateita on tullut kovin eri vesimääriä, kuten muuallakin Suomessa. Sadon määrän suhteen tehdään arvailuja, kylvötekniikka puhututtaa ja sivuversojen määrästä keskustellaan. Keskustelu on kaiken kaikkiaan avointa ja ratkaisuja pohditaan yhdessä.
Kaakon ryhmän seuraavaa kokoontumista suunnitellaan kevätöljykasvien kukinnan alkuun. Ryhmässä on selvästi ns. hyvä pöhinä ja positiivinen keskusteluilmapiiri. Juho toivookin pienryhmätoiminnalle jatkoa tuleville kasvukausille
Ajatusten vaihto hyödyttää ja yhdessä sparraus on arvokasta, kiteyttää Juho loppuun.