Maanparannus- ja saneerauskasvien viljelyn tavoitteena on vahvistaa tulevien satovuosien kannattavuutta. Väärä kasvivalinta voi kuitenkin ylläpitää kasvitauteja, vaikka maan rakenne samalla paranisi. Erityistä huomiota vaativat möhöjuuri ja pahkahome.

Vuodelle 2027 ehdotetaan maanparannus- ja saneerauskasvien tilakohtaisen pinta-alarajoituksen poistamista. Muutos voi lisätä kiinnostusta maanparannus- ja saneerauskasvien käyttöön osana viljelykiertoa. Tukimuutos ei kuitenkaan ole vielä lopullinen: maa- ja metsätalousministeriön 10.11.2026 julkaiseman tiedotteen mukaan asetukset ovat lausuntokierroksella. 
Kasvivalintaa ei kannata tehdä vain siemenkustannuksen tai tukikelpoisuuden perusteella. Maanparannuskasvi voi parantaa maan rakennetta juuristollaan, sitoa ravinteita ja toimia maanpinnan suojana, mutta samalla toimia seuraavia satokasveja uhkaavan taudin isäntänä. Saneerausvaikutus on aina suhteutettava siihen, mitä ongelmaa lohkolla halutaan vähentää. Esimerkiksi ankeroisenkestävä öljyretikkalajike voi palvella juurikasankeroisen hallintaa, mutta sen soveltuvuus öljykasvikiertoon on arvioitava erikseen möhöjuuririskin vuoksi.

Sinappi ja retikat vaativat harkintaa öljykasvi- ja kaaliviljelyssä

Valkosinappi, öljyretikka ja muokkausretikka ovat ristikukkaisia, eikä niitä pidä käsitellä neutraaleina välivuosikasveina rypsin, rapsin tai kaalien kierrossa. Valkosinappi on erityisen altis möhöjuurelle. Myös öljyretikalla on todettu möhöjuurta, eikä sille kestävän lajikkeen kestävyys tarkoita täydellistä suojaa tai estä välttämättä taudin lisääntymistä. Tarkista aina, mitä taudinaiheuttajaa tai tuholaista vastaan lajikkeen kestävyys on ilmoitettu. Ankeroisenkestävyyttä ei pidä tulkita möhöjuurenkestävyydeksi. Myöskään möhöjuurenkestävyys ei välttämättä estä taudinaiheuttajan lisääntymistä kokonaan. Möhöjuuren lepoitiöt voivat säilyä maassa yli kymmenen vuotta.

Ristikukkainen saneerauskasvi on siksi laskettava mukaan viljelykiertoon samalla tavalla kuin ristikukkainen viljelykasvikin. Möhöjuurilohkolle ei suositella sinappia tai öljyretikkaa saneerauskasviksi.

Pahkahomeen riski voi kasvaa näennäisesti monipuolisessa viljelykierrossa

Pahkahomeella on laaja isäntäkasvivalikoima. Pelkkä kasvilajin tai kasviheimon vaihtuminen ei siis takaa tautikatkoa. Jos kierrossa vuorottelevat pahkahomeelle alttiit satokasvit ja sitä ylläpitävät maanparannuskasvit, tartuntapainetta voi suotuisissa oloissa kertyä useana vuonna peräkkäin. Maassa säilyvät pahkat siirtävät riskiä tuleville kasvukausille.

Erityisesti auringonkukan käyttöä kannattaa harkita tarkkaan, jos kierrossa on rypsiä, rapsia tai kuminaa. Myös kuminan esikasviohjeissa rypsiä ja rapsia vältetään yhteisen pahkahomeriskin vuoksi. Maanparannusvuosi ei tällaisessa kierrossa automaattisesti merkitse kasvinsuojelullista välivuotta.

Tarkista valinta ennen siementilausta

Käytä oheista soveltuvuustaulukkoa suunnittelun apuna, mutta tarkista lisäksi lohkon tautihistoria, lajikkeen ominaisuudet ja kaikki seoksen kasvilajit. Huomioi sekä seuraava satokasvi että pidempi viljelykierto: tämän vuoden säästö ei saa muodostua tulevien satovuosien tautiriskiksi.

Viljelijän Bernerin asiantuntijat auttavat valitsemaan maanparannus- ja saneerauskasvit lohkon tautihistorian, viljelykierron ja maanparannustavoitteen perusteella.

Tarkista valinta ennen siementilausta

Käytä oheista soveltuvuustaulukkoa suunnittelun apuna, mutta tarkista lisäksi lohkon tautihistoria, lajikkeen ominaisuudet ja kaikki seoksen kasvilajit. Huomioi sekä seuraava satokasvi että pidempi viljelykierto: tämän vuoden säästö ei saa muodostua tulevien satovuosien tautiriskiksi.

Avaa kuva erilliseen välilehteen suurempana klikkaamalla.

Maanparannus- ja saneerauskasvien riskitaulukkoMaanparannus- ja saneerauskasvien riskitaulukko

Viljelijän Bernerin asiantuntijat auttavat valitsemaan maanparannus- ja saneerauskasvit lohkon tautihistorian, viljelykierron ja maanparannustavoitteen perusteella.