Pitkähkön ankean jakson jälkeen viljan ja öljykasvien pörssihinnat ovat piristyneet Euroopassa. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että samaan aikaan Yhdysvalloissa suunta on ollut lähes päinvastainen. Eroa selittää osaltaan dollarin vahvistuminen euroa vastaan, mutta tämä kehitys on ollut käynnissä jo lokakuulta lähtien, joskin dollarin nousu sai vielä merkittävää lisäpontta, kun Trump marraskuussa voitti presidentinvaalit. Euro on nyt dollariin nähden alimmillaan sitten alkuvuoden 2023, mikä periaatteessa parantaa EU:n vientikilpailukykyä - kun toisaalta vahva dollari vastaavasti heikentää sitä USA:ssa.
Vehnämarkkinoilla aktiviteettia sekä epävarmuutta tulevasta
Vehnämarkkinoilla on pitkästä aikaa nähty hieman enemmän aktiviteettia. Näyttäisi, että Euronext-futuurin viimeaikaisen nousun takaa paljastuu ehkä liioitellun suuria lyhyitä positioita, joiden takaisinostot ovat kiihdyttäneet hinnannousua. Ilmeisesti markkinoilla nähdään, että Venäjän vientitahti on aivan liian kova jatkuakseen läpi satokauden ja nyt samaan on herätty myös EU:n suurimman vehnän vientimaan Ranskan kohdalla. Myös Venäjän ensi vuoden sadosta on saatu ensimmäiset alustavat ennusteet, jotka asettavat sadon vajaaseen 79 miljoonaan tonniin. Tämä olisi pienin vehnäsato sitten vuoden 2021. Heikosti sujuneita syyskylvöjä pyritään paikkaamaan kevätvehnällä, mutta sen tuottamat heikommat satotasot eivät riitä paikkaamaan syysvehnän aiheuttamaa vajetta.
Suuremmat kansainväliset ostajamaat ovat viettäneet hiljaiseloa viime aikoina, mutta alkuviikosta Saudi-Arabian alun perin noin 600 000 tonnin suuruiseksi kaavailtu tarjouskilpailu sai runsaasti huomiota ja lopulta maa päätyi ostamaan alkuvuodelle peräti reilut 800 000 tonnia vehnää. Suuri osa tästä toimitetaan Mustanmeren maista, mutta tarjousten alkuperämaiden joukossa oli myös Australia, sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikan maita. Merkillepantavaa oli, että nykytilanteessa, jossa Venäjä on ohjannut maan vientikaupan kotimaisten toimijoiden käsiin, oli hyväksyttyjen tarjousten joukossa vain yksi venäläinen toimija.
Viennin preemiot ovat pysytelleet varsin vahvoina, ja kun samalla pörssihinta on noussut, on vientivehnän käteishinta EU:sta ja Baltiasta jälleen varsin vahvalla tasolla. Edelleen korkean valkuaisen vehnästä maksetaan normaalia suurempaa vientipreemiota, jopa 35 euroa tonnilta yli 12,5 % valkuaisen perusvientilaadun.
Vehnän hintataso on ollut nousussa myös Venäjällä – tämä on asia, jota hallinto pyrkii varmasti jälleen hillitsemään, kun ruoan (ja lähes kaikkien hyödykkeiden) hinnannousu on karkaamassa käsistä.
Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että Venäjä on ainakin väliaikaisesti katkaissut vehnätoimituksensa Syyriaan hallinnon kaaduttua, koska tilanne on kaoottinen, maksut myöhässä, eikä ole selvää, kuka vehnän tuontia tällä hetkellä Syyriassa edes hallinnoi. Ukraina on ilmoittanut halukkuudestaan toimittaa vehnää venäläisten sijaan.
Euronext- vehnän maaliskuun futuuri (kuva 2) on noussut tasaisesti viime päivinä takaisin marraskuun puolivälin tasolleen, mikä sopii varsin hyvin yllä mainittuihin tapahtumiin ja näkymiin. Sen sijaan Chicagon maaliskuun vehnäfutuuri (kuva 3) on samaan aikaan ollut varsin alavireinen, ja moni miettiikin, miten näin merkittävä ero liikkeissä on mahdollinen – pelkkä vahva dollari ei tätä enää täysin selitä.
Kauramarkkinoilla hiljaisempaa
Elintarvikelaatuisen kauran kotimainen käyttö arvioitiin viimeisimmässä viljatasearviossa reiluun 200 tuhanteen tonniin, kun uutta jalostuskapasiteettia saadaan täysimääräisesti käyttöön. Viennin arvioitiin nousevan jälleen yli 450 tuhanteen tonniin. Nämä ovat hyvin vahvoja lukemia, mitä toki tarvittaisiinkin, kun kaurasato tänä vuonna palasi taas normaaleihin lukemiin – laatuhaasteista huolimatta myös elintarvikekelpoista kauraa riittää varsin hyvin. Samaan aikaan nämä luvut kertovat, että näkymä varsin toimivalle kauramarkkinalle jatkuu edelleen.
Kaupankäynti on kansainvälisillä markkinoilla tässä kohden hieman rauhoittunut, erityisesti lähikuukausille: vientikauppaa on tehty paljon etupainotteisesti ja kansainväliset ostajat ovat levollisia – tarjontaa riittää muualtakin Euroopasta, ja katseet ovat entistä enemmän jo ensi syksyn sadossa ja kaupankäynnissä.
Rehukaurassa tilanne on muuttumaton. Tavaraa on runsaasti tarjolla, pitkälti kohonneiden hometoksiinien (lähinnä DON) johdosta.
Öljykasvien hinnat toipuivat äkkiromahduksesta nopeasti
Marraskuun äkkipudotus öljykasvien – erityisesti rapsin – pörssihinnassa oli todella voimakas. Muutamassa päivässä arvosta suli yli 40 euroa tonnilta. Kuten viime raportilla arvioitiin, tämä oli pitkälti sijoitusmarkkinoiden heräämistä ennätyssuuren pitkän position mahdollisiin riskeihin ja tilanne lähti vyörymään lumipallon lailla. Varsin tyypilliseen tapaan myyntireaktio oli liioitellunkin voimakas – ja varsin pian palattiin taas ostokannalle, mikä alkoi jälleen vahvistaa hintoja.
Perustilanne ei kuitenkaan ole tässä välissä muuttunut mihinkään, ja se voidaan kiteyttää pariin lauseeseen: EU:n rapsisato on heikko ja tuontia tarvitaan erittäin runsaasti. Tuonti on jatkunut erittäin vahvana, mutta voidaan vain arvailla, kuinka pitkälle ukrainalainen tuontirapsi riittää ja paljonko australialaista on loppujen lopuksi saatavilla. Toisaalta edelleen epävarma taloustilanne aiheuttaa epävarmuutta myös öljykasvien jalosteiden kysynnälle, esim. biodieselkäytön kohdalla. Kuten viljoissa, USA:ssa öljykasvien hintakehitys on viime viikkoina kulkenut eri suuntaan – soijapapufutuurit ovat olleet tasaisen loivassa laskussa.
Ensi syksyn rapsifutuurit ovat olleet hieman laskusuunnassa ja noteeraukset seuraavalle satokaudelle ovat hieman alle 470 euron tuntumassa, mikä sekin on historiallisesti varsin korkea taso.
Kuukausi vallanvaihtoon USA:ssa
Trumpin virkaanastujaisiin on melko tarkkaan kuukausi. Puheet tuontitulleista ovat jatkuneet ja uhkauksia myös vastatoimista on jo kuultu moneltakin suunnalta. Pahimmillaan tämä voi johtaa hyvinkin laajaan kauppasotaan usealla rintamalla, mikä tekee myös maataloushyödykkeiden hintojen ennustamisesta normaaliakin vaikeampaa. Trumpin puheet Ukrainan konfliktin lopettamisesta ovat pehmentyneet, kun realiteetit ovat alkaneet avautua. Usko Venäjän saamisesta neuvottelupöytään muilla kuin omilla ehdoillaan ei tällä hetkellä näytä todennäköiseltä ja tilanteen voi odottaa kiihtyvän vielä entisestään ennen virkaanastujaisia, kun haetaan parempia asemia mahdollisia tulitaukoneuvotteluja varten. Tämä saattaa osaltaan pitää myös viljamarkkinat varsin arvaamattomina lähiviikkoina.
I Europa fick spannmåls- och oljeväxtpriserna en slutspurt före årsskiftet, medan USA går i en annan riktning
Efter en längre dyster period har börspriserna på spannmål och oljeväxter stigit i Europa. Det intressanta i situationen är att utvecklingen i USA samtidigt har gått nästan i motsatt riktning. Skillnaden kan delvis förklaras av att dollarn stärkts mot euron, även om denna trend redan påbörjades i oktober. Dollarns uppgång fick dock ytterligare fart i november, då Trump vann presidentvalet. Euron är nu på sin lägsta nivå gentemot dollarn sedan början av 2023, vilket i princip förbättrar EU:s exportkonkurrenskraft (samtidigt som en stark dollar försämrar den i USA).
Aktivitet och osäkerhet på vetemarknaden
Vetemarknaden har efter en längre tids lugn återigen visat tecken på ökad aktivitet. Det verkar som att den senaste uppgången i Euronext-terminerna delvis drivits av en överdrivet stor andel korta positioner, vars återköp har bidragit till att accelerera prisökningen. Marknaden ser ut att ha insett att Rysslands höga exporttakt är ohållbar över hela skördeåret. Samma insikt verkar nu också gälla Frankrike, EU:s största veteexportör.
De första preliminära prognoserna för Rysslands skörd nästa år har också släppts, och de pekar på en skörd som uppgår till knappt 79 miljoner ton. Detta skulle vara den minsta skörden sedan 2021. För att kompensera för de svaga höstsådden försöker man öka vårvetesådden, men dess lägre avkastning förväntas inte fullt ut täcka förlusten av höstvetet.
De större internationella köparna har varit relativt inaktiva på sistone, men i början av veckan väckte Saudiarabiens ursprungligen planerade upphandling av cirka 600 000 ton stor uppmärksamhet. Slutligen beslutade landet att köpa över 800 000 ton vete för leverans under början av året. En stor del av detta vete kommer från Svartahavsområdet, men bland de erbjudna ursprungsländerna fanns även Australien samt länder i Nord- och Sydamerika. Det anmärkningsvärda var att det, trots Rysslands försök att styra landets exporthandel till inhemska aktörer, endast fanns en rysk leverantör bland de godkända erbjudandena.
Exportpremierna har hållit sig starka, och med stigande börspriser är kontantpriset för exportvete från EU och Baltikum återigen på en mycket hög nivå. För vete med hög proteinhalt betalas fortfarande ovanligt höga exportpremier – upp till 35 euro per ton över den grundläggande exportkvaliteten på 12,5 % protein.
Även i Ryssland har vetets prisnivå stigit, något som sannolikt kommer att försöka dämpas av myndigheterna, då livsmedelspriserna (och nästan alla andra varor) riskerar att skena.
Som en detalj kan nämnas att Ryssland åtminstone tillfälligt har avbrutit vetetransporter till Syrien efter att regimen fallit. Situationen är kaotisk, betalningar är försenade, och det är oklart vem som för närvarande ansvarar för importen av vete i Syrien. Ukraina har uttryckt intresse för att leverera vete som ersättning för de ryska leveranserna.
Euronexts marskontrakt för vete (bild 2) har stigit stadigt de senaste dagarna och återvänt till nivån från mitten av november. Detta stämmer väl överens med de ovan nämnda händelserna och utsikterna. Däremot har Chicagos marskontrakt för vete (bild 3) under samma period visat en betydligt svagare trend. Många frågar sig hur en så stor skillnad i rörelser är möjlig – enbart den starka dollarn förklarar inte längre detta fenomen.
Lugnare på havremarknaden
Den inhemska användningen av livsmedelshavre uppskattades i den senaste spannmålsbalansen till drygt 200 000 ton, i takt med att ny förädlingskapacitet tas i full drift. Exporten beräknades återigen öka till över 450 000 ton. Dessa är starka siffror som också behövs, eftersom havreskörden i år återvände till normala nivåer. Trots kvalitetsutmaningar finns det också tillräckligt med livsmedelsduglig havre. Samtidigt visar siffrorna att utsikterna för en välfungerande havremarknad fortsatt är goda.
På den internationella marknaden har handeln lugnat ner sig, särskilt för de närmaste månaderna. Exporthandeln har varit intensiv i förväg, och internationella köpare är nu avvaktande – det finns gott om utbud från övriga Europa, och fokus riktas alltmer mot nästa hösts skörd och handel.
På fodermarknaden för havre är situationen oförändrad. Utbudet är stort, främst på grund av förhöjda nivåer av mögelgifter (främst DON).
Priserna på oljeväxter återhämtade sig snabbt efter brant fall
Den kraftiga nedgången i börspriserna på oljeväxter – särskilt raps – i november var dramatisk. På bara några dagar föll priserna med över 40 euro per ton. Som tidigare rapporterades handlade det till stor del om en marknadsreaktion på de potentiella riskerna med rekordstora långa positioner, vilket ledde till en kedjereaktion. Det är ganska typiskt att reaktionen blev överdrivet stark, och ganska snart återvände köparna, vilket började stärka priserna igen.
Den grundläggande situationen har dock inte förändrats och kan sammanfattas i några meningar: EU:s rapsskörd är svag och importen behöver vara mycket omfattande. Importen har fortsatt i hög takt, men det är osäkert hur länge den ukrainska rapsen räcker och hur mycket australiensisk raps som i slutändan är tillgänglig.
Samtidigt skapar den fortsatt osäkra ekonomiska situationen en viss osäkerhet kring efterfrågan på oljeväxtprodukter, exempelvis för biodieselproduktion.
Precis som på spannmålsmarknaden har prisutvecklingen för oljeväxter i USA gått åt motsatt håll de senaste veckorna – sojabönsterminerna har gradvis sjunkit i pris.
Terminerna för rapsfrö inför nästa höst har visat en svagt nedåtgående trend, och noteringarna för den kommande skördesäsongen ligger strax under 470 euro per ton. Detta är dock fortfarande en historiskt hög nivå.
En månad kvar till maktskiftet i USA
Det är nu ungefär en månad kvar till Trumps installation som president. Diskussionerna om införandet av importtullar har fortsatt, och hot om motåtgärder har redan hörts från flera håll. I värsta fall kan detta leda till en omfattande handelskonflikt på flera fronter, vilket gör det ännu svårare än vanligt att förutspå prisutvecklingen för jordbruksråvaror.
Trumps uttalanden om att lösa konflikten i Ukraina har mjuknat, i takt med att verkligheten har börjat klarna. För närvarande verkar det osannolikt att Ryssland skulle sätta sig vid förhandlingsbordet på andra villkor än sina egna. Situationen kan till och med förväntas eskalera ytterligare innan installationen, när båda sidor försöker säkra bättre positioner inför eventuella vapenviljeförhandlingar. Detta kan bidra till att hålla spannmålsmarknaden oförutsägbar under de kommande veckorna.