Finnamylin, Lapuan Perunan ja Bernerin yhteistyössä käynnistämän Helmi-projektin odotetaan tuottavan merkittäviä parannuksia tärkkelysperunan viljelyyn. Projekti, joka käynnistettiin viime vuonna, pyrkii parantamaan tärkkelysperunan viljelyn kannattavuutta ja kilpailukykyä tärkkelyssatoa nostamalla. Ensimmäisen vuoden tulokset ovat jo osoittaneet, että yhdistämällä moderni teknologia ja viljelyosaaminen, voidaan saavuttaa huomattavia edistysaskeleita.
Tärkkelysperunan satotasot ja viljelyn kestävyys kohenevat kattavien kehitystoimien ansiosta
Helmi-projektissa tehtävä työ kattaa laajan kirjon kehittämiskohteita, jotka ulottuvat ravinnetasapainon optimoinnista kestäviin viljelykiertoihin ja maaperän kunnon parantamiseen. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan edistä satotasojen nousua, vaan myös minimoi ympäristövaikutuksia, kuten eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista. Projektin yhtenä tavoitteena on määritellä tärkkelysperunan viljelyn parhaat käytännöt tärkkelysperunan viljelymenetelmäksi.
Projektin alussa mukaan lähti 28 pilottitilaa, joiden viljelytoimia ja kasvuoloja seurattiin Mtechin kokoaman laajan teknologiapaketin avulla. Tilojen kaikki viljelysuunnitelmat ja -toimenpiteet kirjattiin Wisuun ja tilan kasvuolosuhteita seurattiin perunaa varten modifioidulla sääasemalla. Lisäksi tärkkelysperunalohkojen kasvukunto selvitettiin laajalla maaperäanalyysillä ja kasvustojen ravinnetilaa mitattiin systemaattisesti eri kasvuasteilla. Ravinteidenkäytön hallinta on yksi projektin keskeisimmistä painopisteistä pilottitiloilla. Typpilannoituksen hallinta, erityisesti orgaanisten lannoitteiden käytön optimointi, on kriittistä sekä sadon että ympäristövaikutusten näkökulmasta. Polysulfaattilannoitus ja Combooster-aktivointiliuos ovat esimerkkejä ratkaisuista, joita projektin ensimmäisen vuoden aikana testattiin käytännössä typen hyväksikäytön parantamiseksi ja ylilannoituksen riskin vähentämiseksi.
Viime vuonna käynnistynyt yhteistyö tuottaa jo tuloksia
Ensimmäisen pilottivuoden havainnot ja kokemukset osoittivat, että Helmi -projektin kaltaiselle toiminnalle on tarve tärkkelysperunanviljelijöiden keskuudessa. Viljelysuunnitelmien perusteella typen käyttö oli tiloilla hieman suurempaa kuin satotasotavoitteet olisivat edellyttäneet. Vastaavasti kaliumin osalta monella tilalla käyttö oli huomattavasti alle tärkkelysperunan tarpeen. Orgaanisperäisen typen haastavuus tuli esille kasvuston ravinnemittauksissa korkeina nitraattipitoisuuksina kasvukauden lopulla. Näiden havaintojen perusteella Finnamylin ja Lapuan Perunan sopimustuottajille järjestettiin kohdennettua koulutusta lannoituksen suunnittelun tueksi. Ensimmäisen vuoden positiiviset kokemukset kannustivat laajentamaan seurannassa olevien tilojen määrää ja tulevana kesänä toiminnassa on mukana lähes 50 pilottitilaa.
Yhteisöllinen viljelijäryhmätoiminta tukee ja luo uusia näkökulmia
Viljelijöiden koulutus, neuvonta ja alueellinen viljelijäryhmätoiminta ovat olennainen osa Helmi-projektia tulevana kasvukautena. Säännölliset koulutustilaisuudet ja viljelyneuvonta auttavat viljelijöitä omaksumaan parhaat käytännöt ja soveltamaan niitä omilla tiloillaan. Viljelijäryhmätoiminnan kautta viljelijöillä on tukenaan viljelyneuvojien lisäksi samojen haasteiden kanssa kamppailevia viljelijäkollegoita. Viime kesän vaikeiden kasvuolojen jälkeen moni viljelijä totesi pilottitilojen keskinäisten WhatsApp-ryhmien toimineen erinomaisina henkireikinä.
Helmi -projekti on osoittanut, että taloudellinen tehokkuus ja kestävä kehitys voivat kulkea käsi kädessä, sillä oikeilla viljelymenetelmillä ei ainoastaan paranneta tärkkelysperunan satoja ja laatua, vaan myös luodaan kestävä pohja tulevaisuuden maataloudelle.