Jokainen meistä viljelijöistä toivoo parempia satoja. Eniten satotasoihin vaikuttaa kasvukauden sääolosuhteet. Ja niihinhän me emme pysty vaikuttamaan. Toiseksi eniten satotasoihin vaikuttaa maaperän kasvukunto – ja sitä viljelijät pystyvät parantamaan.
– Usein keskustelusta unohtuu maan kasvukunto. Puhutaan paljon maksimaalisista sadoista ja tempuista, mitä esimerkiksi lannoituksen suhteen tehdään, jotta saavutetaan maksimaalisia satoja. Lannoitusta ei tule unohtaa, mutta tärkeintä on maaperän kasvukunto, toteaa Soilfoodilta kaupallinen johtaja Sampo Järnefelt, joka itsekin viljelee luomutilaa Kouvolassa.
Miten taistella kuivuutta, rankkasateita ja muita sään ääri-ilmiöitä vastaan?
Erilaiset säiden ääriolosuhteet ovat jo yleistyneet, eikä tulevista satokausista ole säiden suhteen tulossa sen helpompia. Takuuvarmoja keinoja hyvän sadon saavuttamiseksi hyvälläkään pellolla ei ole, mutta selvää on, että mitä paremmassa kunnossa pelto on, sitä paremmin se tuottaa tuloksia.
Järnefelt kertoo, että on vuosia, jolloin on niin kuivaa, että veden puute aiheuttaa huonon sadon. Toisina vuosina pitkäkestoiset runsaat sateet vaikeuttavat viljelijän työtä. Joskus kuivuus ja märkyys mahtuvat myös samaan kasvukauteen, mutta ajoittuvat kasvun kannalta väärään aikaan.
– Lisäämällä peltoon eloperäistä ainetta voidaan parantaa veden pidätyskykyä ja kapasiteettia varastoida vettä. Ihmeitä kuivuutta vastaan ei voida tehdä, mutta veden ollessa sitoutuneena kuituun, pystytään kasvattamaan viljelijälle aikaikkunaa tehdä esimerkiksi kevätkylvöt.
Tutustu Soilfoodin Ravinnekuituihin ja Nollakuituihin, jos haluat lisätä maan multavuutta, parantaa veden- ja ravinteidenpidätyskykyä sekä mikrobiologista aktiivisuutta.
Ravinnekuidut
Jo pellon kertakäsittely Soilfoodin Maanparannuskuidulla tuo maahan huomattavan lisän orgaanista ainesta. Orgaaninen aines edistää nopeasti maan mururakennetta ja viljelyvarmuutta.
Ravinnekuiduilla myös parannetaan pellon vesitaloutta, jolloin pelto läpäisee vettä sateella ja toimii kuivana aikana vesivarastona.
Nollakuidut
Soilfoodin Nollakuiduilla lisätään viljelymaahan orgaanista ainesta. Nollakuidulla voidaan yhdellä lisäyskerralla lisätä eniten muokkauskerroksen eloperäisen aineksen määrää, koska ravinteet eivät rajoita levitysmääriä.
Soilfoodin Nollakuidut soveltuvat sekä tavanomaiseen että luonnonmukaiseen viljelyyn, maa- ja puutarhataloudessa peltoviljelykasveille.
Kalkituksella voidaan parantaa myös maan kasvukuntoa
Pellon kalkituksella säädellään pellon pH:ta, koska optimaalinen pH-taso mahdollistaa ravinteiden hyvän käytön. Sanotaankin, että kalkitus on halvinta lannoitusta. Kalkituksen hyödyt eivät jää kuitenkaan vain pH:n nostoon.
– Helposti unohtuu, että kalkituksella voimme vaikuttaa myös pellon fysikaalisiin ominaisuuksiin. Jos magnesium on korkealla, savi- ja hiesumailla maaperästä tulee hyvin massiivista ja sitä on vaikeampi muokata. Tilannetta korjataan kalsiumilla, joka syrjäyttää magnesiumia. Soilfoodin Rakenne- ja Tehokalkit toimivat tässä tilanteessa erityisen hyvin niiden korkean kalsiumpitoisuuden vuoksi.
– Maaperän mururakenteeseen voidaan vaikuttaa magnesium-kalsium-suhdetta suoremmin rakennekalkituksella. Soilfoodin Rakennekalkki on todella toimiva keino juuri savimailla, mutta kokemuksen mukaan myös hiesumailla. Rakennekalkin määrätarve arvioidaan tyypillisesti 10 cm muokkauskerrokseen. Huomattava mururakenteen parantuminen mahdollistaa runsaiden sateiden tuoman veden nopean imeytymisen maaperän syvempiin kerroksiin. Tällöin kasvit eivät ole alttiita hapenpuutteelle eikä maaperä kärsi pintaeroosiosta.
– Maatalousmyyjillämme on paljon omakohtaista kokemusta maanparannuksesta ja tuotteista. Esimerkiksi juuri rakennekalkitukseen liittyen yksi soilfoodilaisista sai lisättyä multavuutta ja kuohkeutta ongelmalliseen hiesusavimaahansa, rakennekalkitsemalla sen kahteen kertaan ja lisäämällä eloperäistä ainesta. Aiemmin haastava pelto antta nykyään muun muassa hyviä jurttisatoja. Kannattaa aina kysyä neuvoa!
Hyvän ja huonon pellon satoerot ovat huimia!
Hyvällä ja huonolla pellolla satoerot ovat 30 % jo ennen kuin viljelijä tekee mitään pellolla. Tämä havainto tehtiin tutkimalla ruotsalaisten peltojen satotasoeroja. Käytännössä ero tarkoittaa sitä, että huono pelto antaa jo lähtökohtaisesti 30 % huonomman sadon, vaikka hyvälle ja huonolle pellolle tehtäisiin kaikki samat lannoitukset ja muut viljelytoimenpiteet. Luomuviljelyssä ero on vielä isompi.
– Käytännön esimerkin avulla selviää, miten suurista summista puhutaan. Käytetään esimerkkinä vehnää, josta saa 200 €. Huippuhyvän satotason pellolla 8000 kg hehtaarilta tuo sadosta 1600 €, huonomman pellon tai alueen sato on 1/3 pienempi eli 480 € vähemmän tuottoa per hehtaari, vaikka molemmilla alueilla on aivan samat kulut.
– Jos viljelyssä on vaikkapa 10 hehtaaria huonoa maata, summa voi helposti olla 5000 € vuodessa ja kymmenessä vuodessa tästä kertyy jo 50 000 €. Tämä summa on suoraan pois viljelijän kukkarosta. Tässä on jo melko painava syy maaperän kasvukunnosta huolehtimiseen.
Lähde: Soilfood