Ruotsissa on jo usean vuoden ajan käytetty syysöljykasvien kevätlannoituksen typpimäärän laskennassa kaavaa, joka huomioi viljelijän asettaman satotasotavoitteen, maasta vapautuvan typen määrän sekä kasvuston syksyisen biomassan. Periaatteena on, että typpilannoitustaso voi keväällä olla alhaisempi, jos kasvu on syksyn aikana ollut voimakasta ja biomassaa on kertynyt paljon. Myös maasta vapautuvan typen määrä alentaa typpilannoitustarvetta keväällä, mutta sen merkitystä ei pidetä erityisen suurena.
Syysrypsikokeessa typpitason nosto yli 80 kg/ha ei lisännyt satoa merkittävästi
Viljelijän Berner on tehnyt lannoituskokeita syysrypsillä usean vuoden ajan tavoitteenaan selvittää syysrypsille optimaalinen typpitaso kevätlannoitukseen. Kokeiden perusteella havaittiin, että typpitason ylitettyä 80 kg N/ha satotaso ei kasvanut enää merkittävästi. Suurimmillaan satoparannus oli noin 200 kg, kun typpilannoitusta kasvatettiin 80 kg/ha tasolta aina 160 kg/ha tasolle. Joissain tapauksissa typpilannoituksen kasvattaminen äärimmilleen jopa alensi satotasoja. Tämäkin koesarja vahvistaa kokeneiden syysöljykasvinviljelijöiden keskuudessa esiintyvää väittämää: ”syysöljykasvien sato tehdään jo syksyllä”.
Määritä syysöljykasvilohkollesi sopiva typpitaso
Ruotsalaisten laskentakaavojen pohjalta on rakennettu myös suomalaisille syysöljykasvinviljelijöille soveltuva typpilannoitustaulukko, jossa huomioidaan viljelijän asettama satotasotavoite, kasvuston biomassa syksyllä sekä maasta vapautuvan typen määrä. Maasta vapautuvan typen määrän arviointi on korvattu maan multavuusluokilla, sillä maan multavuudella on suuri vaikutus typen vapautumiseen.
Käytä taulukkoa seuraavasti:
- Valitse ensin satotasotavoite. Tavoite kannattaa asettaa realistisesti huomioiden kasvilaji sekä kasvuston kunto ja tiheys talven jäljistä. Syysrypsillä realistinen satotaso on noin 2500-3500 kg/ha ja syysrapsilla 3000-4500 kg/ha. Suurillakaan typpimäärillä ei pystytä kompensoimaan harvaa kasvustoa niin, että voitaisiin päästä huippusatoihin.
- Valitse sen jälkeen syksyn punnituksia vastaava biomassasarake. Jos punnitus on jäänyt tekemättä, voit käyttää arvoa 1,5 kg/m2.
- Valitse sen jälkeen viljavuusanalyysiä vastaava multavuusrivi. Jos tilalla on käytetty pitkään ja runsaasti orgaanisia ravinteita, kannattaa valita yksi taso multavampi arvo, sillä todennäköisesti maasta vapautuvan typen määrä on suurempi kuin oletusarvona multavuudelle on annettu. Vastaavasti, jos lohkolla on takanaan pitkä viljan monokulttuuri, tai lohko on tiivistynyt, kannattaa valita yksi taso vähämultaisempi arvo taulukosta.
- Oikea typpitaso löytyy taulukosta valitun multavuustaso ja punnitun biomassan yhtymäkohdasta.
Syysöljykasvit kaipaavat rikkipitoisia ja runsaasti typpeä sisältäviä lannoitteita
Syysöljykasvien kevätlannoitukseen soveltuvat parhaiten rikkipitoiset ja runsaasti typpeä sisältävät lannoitteet kuten Viljelijän Typpi 26-4S tai Viljelijän Urea Plus 38-8S. Moderni, typen haihtumista ehkäisevä inhibiittoritekniikka mahdollistaa urealannoitteiden käytön entistä laajemmassa mittakaavassa. Viljelijän Urea Plus 38-8S on hinnaltaan kilpailukykyinen ja runsaasti typpeä sisältävänä tuotteena mahdollistaa tehokkaan toiminnan isoillakin levytysaloilla.
Hur optimerar man vårgödslingen för höstoljeväxter?
I Sverige har man under flera år använt en kalkyl för att beräkna kvävemängden i vårgödslingen för höstoljeväxter. Kalkylen tar hänsyn till skördenivåmålet, mängden kväve som frigörs från marken, samt biomassan som växtligheten ackumulerat under hösten. Principen är att nivån av kvävegödsling kan vara lägre på våren om tillväxten under hösten har varit kraftig och biomassan är stor. Mängden kväve som frigörs från marken minskar också behovet av kvävegödsling på våren, men dess betydelse anses inte vara särskilt stor.
En höjning av kvävenivån till över 80 kg/ha ökade inte skördenivån signifikant
Viljelijän Berner har utfört gödslingsförsök med höstrybs under flera år med målet att fastställa den optimala kvävenivån för vårgödslingen. Enligt försöksresultaten ökade inte skördenivåerna signifikant när kvävehalten översteg 80 kg N/ha. Den största skördeförbättringen var omkring 200 kg när kvävegödslingen ökades från 80 kg/ha upp till 160 kg/ha. I vissa fall ledde till och med en ökning av kvävegödslingen till lägre skördenivåer. Dessa försök stärker det påstående som är vanligt bland erfarna odlare av höstoljeväxter: "höstoljeväxternas skörd görs redan på hösten".
Fastställ lämplig kvävenivå för dina oljeväxtskiften
Baserat på svenska beräkningskalkyler har en kvävegödslingstabell utvecklats som passar för finska odlare av höstoljeväxter, där man beaktar odlarens skördenivåmål, mängden biomassa under hösten samt mängden kväve som frigörs från marken. Uppskattningen av mängden kväve som frigörs har ersatts med mullhalt, eftersom mullhalten har en stor inverkan på frigörandet av kväve.
Använd tabellen på följande sätt:
- Välj först skördenivåmålet. Målet bör sättas realistiskt med hänsyn till växtarten samt växtbeståndets skick och täthet efter vintern. För höstrybs är en realistisk skördenivå cirka 2500-3500 kg/ha och för höstraps 3000-4500 kg/ha. Även med stora kvävemängder kan man inte kompensera för ett glest växtbestånd så att man når toppskördar.
- Välj sedan den biomassakolumn som motsvarar höstens vägningar. Om vägning inte har utförts, kan du använda värdet 1,5 kg/m2.
- Välj därefter den mullhalt som motsvarar markanalysen. Om man på gården har använt organiska näringsämnen under en lång tid och i stora mängder, bör du välja en nivå med mer högre mullhalt eftersom mängden kväve som frigörs från marken sannolikt är större än den standardnivå som antas för jordarten. Å andra sidan, om fältet har en lång historia av ensidig spannmålsodling eller om marken är packad, bör du välja en nivå med lägre mullhalt från tabellen.
- Den rätta kvävenivån hittas i tabellen där vald mullhalt och vägd biomassa möts.
Höstoljeväxter behöver svavelhaltiga och kväverika gödningsmedel
Syysöljykasvien kevätlannoitukseen soveltuvat parhaiten rikkipitoiset ja runsaasti typpeä sisältävät lannoitteet kuten Viljelijän Typpi 26-4S tai Viljelijän Urea Plus 38-8S. Moderni, typen haihtumista ehkäisevä inhibiittoritekniikka mahdollistaa urealannoitteiden käytön entistä laajemmassa mittakaavassa. Viljelijän Urea Plus 38-8S on hinnaltaan kilpailukykyinen ja runsaasti typpeä sisältävänä tuotteena mahdollistaa tehokkaan toiminnan isoillakin levytysaloilla.
För vårgödsling av höstoljeväxter är de bäst lämpade gödselmedlen de som innehåller både svavel och en hög halt kväve, såsom Viljelijän Typpi 26-4S eller Viljelijän Urea Plus 38-8S. Modern inhiberingsteknik som förhindrar avdunstning av kväve gör det möjligt att använda ureagödsel i en ännu bredare skala. Viljelijän Urea Plus 38-8S är prisvärt och innehåller mycket kväve, vilket gör det effektivt även på stora spridningsytor.