Syysvehnäkasvustot ovat tulleet tähkälle ja kasvustojen kunto on sateiden vuoksi parantunut huomattavasti toukokuun lopun tilanteeseen verrattuna. Kasvuston lisälannoituksilla on vielä mahdollista vaikuttaa sadon valkuaispitoisuuteen. Kasvustojen kuntoa ja satopotentiaalia kannattaa nyt arvioida tarkkaan ja suhteuttaa sitä jo annettuun typen määrään. Jos vaikuttaa siltä, että typen määrä aikaisemmissa lannoituksissa on jäänyt hieman alhaisemmaksi odotettavissa olevaan satoon nähden, nyt on loistava mahdollisuus toteuttaa lisälannoitus valkuaispitoisuuden noston kannalta optimaaliseen aikaan. Suorittamalla lisälannoitukset nyt nopealiukoisella Viljelijän Urea 38-8S -lannoitteella, varmistetaan, että typpi on kasvien käytettävissä hieman kukinnan jälkeen. Tällaisen ajoituksen on todettu olevan valkuaisen nousun kannalta kaikkein optimaalisin ajankohta. Sopiva typpilannoitustaso on noin 30-50 kg N/ha huomioiden aikaisemmat lannoitukset sekä typpilannoitukset sallitut enimmäismäärät.
Kevätviljojen lisälannoituksella varmistat nyt sivuversojen kehittymisen
Erityisesti kevätviljojen sato-odotukset ovat kohonneet säätyypin muututtua kesäkuun alusta. Säiden viileneminen on hidastanut myös kasvien kehitysrytmiä, mikä vähentää samalla sivuversojen abortoitumisen riskiä. Jos sivuversoja on muodostunut runsaasti, on niiden ravinteiden saanti kannattaa varmistaa korrenkasvuvaiheen alussa tehtävällä lisälannoituksella. Tässä kasvuvaiheessa tehtävillä lisälannoituksilla on mahdollista varmistaa tämänhetkistä sato-odotusta. Korrenkasvuvaiheen lisälannoitus soveltuu erityisesti kauralle, jolla ei ole välttämätöntä tarvetta myöhäisemmille valkuaispitoisuuden nousuun tähtääville lannoituksille. Myös kevätvehnille ja mallasohrille voidaan lisälannoitus tehdä jo korrenkasvun alussa, mutta niiden osalta kannattaa jättää jonkin verran panoksia vielä tähkävaiheen lisälannoituksiin.
Kevätöljykasvien lisälannoituksella enemmän sivuhaaroja
Kevätöljykasvit näyttävät pääosin taimettuneen hyvin tänä keväänä, eikä tuholaispainekaan ole missään vaiheessa noussut ylivoimaiseksi. Ensimmäiset rapsin ja rypsit alkavat muodostaa kukkavanaa ja kukinnan alku on jo hyvin lähellä. Öljykasvien kasvutavan vuoksi niiden satoisuusikkuna, jonka aikana merkittävä osa satokomponenteista muodostuu, on viljoja laajempi. Ennen kukinnan alkua tai heti kukinnan alussa tehdyllä lisätyppilannoituksella voidaan vaikuttaa merkittävästi niiden kykyyn tuottaa sivuversoja ja siten kasvattaa niiden satotasoja. Jos kasvustot ovat tiheitä ja biomassaa vaikuttaa olevan tavanomaista enemmän, niille voidaan antaa noin 25-30 kg/ha typpeä rakeisessa muodossa. Tämänhetkisissä sääoloissa lannoite liukenee nopeasti kasvien käyttöön ja riskit liian myöhäiseksi venyvästä versoutumisesta ja kukinnasta ovat vähäiset.
Runsastyppisellä urealla lannoitus on tehokasta
Kasvukaudella tehtäviin lisälannoituksiin soveltuvat parhaiten typen lisäksi rikkiä sisältävät Viljelijän Typpi 26-4S ja Viljelijän Urea 38-8S -lannoitteet. Runsastyppinen urealannoite on monella tapaa kustannustehokas vaihtoehto. Se on hinnaltaan kilpailukykyinen vaihtoehto muihin lannoitteisiin nähden, levitys on tehokasta vähempien täyttökertojen vuoksi ja kuljetuskustannukset ovat alhaisemmat kuin matalatyppisimmillä lannoitteilla. Urealannoitteilla on voimakas kyky sitoa kosteutta itseensä, jolloin niiden liukeneminen on nopeaa. Urean hygroskooppisuuden vuoksi lannoitin kannattaa aina ajaa päivän päätteeksi tyhjäksi ja heti työn valmistuttua lannoitin kannattaa pesä huolellisesti.