Vahvempi juuristo ja voimakkaampi kasvu voivat auttaa syysviljaa selviytymään paremmin talvesta ja aloittamaan kasvun tehokkaammin seuraavana keväänä. Syysvilja saa tällöin paremmin ravinteita, jolloin kasvu tehostuu. Tämän lisäksi kasvi ankkuroituu tukevammin maahan kiinni. Vahvempi juuristo luo enemmän tilaa kasville maan sisällä ja imee vettä kasvin käyttöön mikä auttaa viljelykasvia selviytymään esimerkiksi vesisateista. Maassa, jossa ei ole juuristomassaa, maan partikkelit liimautuvat toisiinsa kiinni, jolloin maan happipitoisuus ja kasvutila vähentyvät mikä heikentää syysviljan kasvuolosuhteita. Esimerkiksi lohkoilla, jotka ovat kylvetty hiukan myöhemmin, voimakkaampi kasvu auttaa saavuttamaan riittävän lehti- ja kasvimassan mikä mahdollistaa voimakkaamman versomisen keväällä. 

Ascophullum nodosum merilevä tehostaa juuriston kasvua viljelykasvissa. Tällöin viljelykasvi saa paremmin ravinteita. Tämän tyyppinen merilevä vaikuttaa kasvin kasvuun monella eri tavoilla. Lopputuloksena viljelykasvi saa paremmin ravinteita ja kasvu voimistuu. Viljelykasvi voi olla väriltään tummempi, koska typen ja fosforin saanti on tehostunut. Seamac 45 valmiste sisältää 100 % juuri tätä merilevälajia, jolloin voidaan saada riittävästi uutetta kasvin käyttöön. Liian alhainen konsentraatio ei riitä voimistamaan kasvua. Kahden litran hehtaariannoksella vaikutus on ollut selvä juuriston ja oraiden kasvuun syysviljoilla, kun käsittely tehdään syksyllä.

Käsittelemätön syysvehnäKäsittelemätön syysvehnä
Käsittelemätön syysvehnä
Käsiteltyä vehnää. Ruiskutus tehty lokakuun alussa. Syysvehnän oraat ovat vahvempia ja väriltään tummempia verrattuna käsittelemättömiin kasveihin.Käsiteltyä vehnää. Ruiskutus tehty lokakuun alussa. Syysvehnän oraat ovat vahvempia ja väriltään tummempia verrattuna käsittelemättömiin kasveihin.
Käsiteltyä vehnää. Ruiskutus tehty lokakuun alussa. Syysvehnän oraat ovat vahvempia ja väriltään tummempia verrattuna käsittelemättömiin kasveihin.

Toisessa testialueessa syksyn ruiskutuksen vaikutus nähtiin seuraavana keväänä voimakkaampana pensomisena. Käsittelemättömällä alueella sato vaihteli 3,38-4,79 tn/ha välillä kun taas käsitellyllä alueella satoa muodostui 4,63-5,81 tn/ha. Käsittely tehtiin 2 l/ha annoksella hiukan ennen lumihomeruiskutusta.

Käsittelemätön alueKäsittelemätön alue
Käsittelemätön alue
Käsitelty alue. Syysvehnä (Skagen) oli pensonut paremmin kuin käsittelemätön alue.Käsitelty alue. Syysvehnä (Skagen) oli pensonut paremmin kuin käsittelemätön alue.
Käsitelty alue. Syysvehnä (Skagen) oli pensonut paremmin kuin käsittelemätön alue.