Haisunoki on yksi nokitaudeista, jota esiintyy kevät- ja syysvehnillä. Tauti saatiin aikanaan Suomessa hyvin kuriin peittaamisen avulla, kun tiloilla käytettiin aktiivisesti vielä jauhemaista peittausta. Tänä kesänä on kuitenkin tullut vastaan jonkun verran peltolohkoja, joilla on esiintynyt nokitauteja ja joista erityisesti haisunoen esiintyminen on hälyttävä signaali. Tilannetta ei pidä päästää riistäytymään käsistä, vaan ottaa nyt jälleen peittaus rutiinitoimenpiteeksi jokaisella tilalla. Jos tilalla on käytetty peittaamatonta siementä useana vuonna peräkkäin ja viljely on viljapainotteista, ovat riskit suuria.
Peittaus on edullinen kasvinsuojelutoimenpide ja vaihtoehtoja löytyy monia. Uudet peittausaineet tehoavat mm. haisunokeen erinomaisesti. Teknisesti peittaus ei ole ylivoimaisen hankalaa - hyvin toimivaa kalustoa löytyy kyllä. Valmisteet ovat nykyisin hyvin juoksevia ja helppokäyttöisiä. Tarvittaessa työn toki voi jättää ammattilaiselle, esim. useat siemenpakkaajat hoitavat peittauksen siemenen kunnostamisen yhteydessä.
Haisunoki pilaa sadon käyttökelvottomaksi
Haisunoki on tautina haastava, sillä se voi pilata sadon täysin. Jyvät haisevat pahalle eikä niitä voi käyttää mihinkään. Tautia aiheuttaa Tilletia caries ja Tilletia laevis-sienet. Oireet ovat parhaimmin näkyvissä tähkän ollessa täysin esillä. Tartunnan saaneet kasvit ovat usein lyhyempiä kuin terveet kasvit ja niiden tähkät ovat ohuempia ja voimakkaan vihreitä.
Terveen kasvuston kellastuessa haisunokiset tähkät erottuvat muita vaaleampina ja niiden helpeet harittavat. Jyvät ovat harmahtavan ruskeita, lyhyempiä ja paksumpia kuin terveiden tähkien jyvät. Jyvien päissä voi näkyä tummempia alueita, joissa kasvaa sienirihmastoa. Jyvien haju muistuttaa suolasilakan hajua.
Pui haisunoen pilaavat alueet erikseen
Syksyllä olosuhteet ovat suotuisat haisunoen leviämiselle. Noki-itiö itää parhaimmin, kun maa on kostea ja lämpötila 3-8 °C. Jos kylvön saa tehtyä lämpimään maahan (maan lämpötila noin 15 °C), riski haisunoen kehittymiselle on pienempi.
Sääriskistä johtuen syysvehnän kylvössä on erityisen tärkeää, että siemen on peitattu. Peittausaineista muun muassa Seedron ja Vibrance Trio tehoavat siemenlevintäiseen haisunokeen ja joilla jyvän pinnalla olevat itiöt kuolevat. Peittaamattomissa siemenissä itiöt voivat säilyä hengissä talven yli. Talven jälkeen ne tunkeutuvat seuraavana kasvukautena jyvän sisälle ja tuottavat mustaa noki-itiömassaa. Puidessa jyvät rikkoutuvat, jolloin itiöt pääsevät myös terveiden jyvien pinnoille.
On hyvä muistaa, että tartunta voi levitä maa-ainekseen ja kasvijätteeseen, jolloin itiöt leviävät edelleen. Peltoon joutuneet noki-itiöt itävät samanaikaisesti jyvän kanssa. Varminta olisi kylvää syysvehnä peltolohkolle, jossa ei ole havaittu nokisia tähkiä tänä vuonna. Vehnälohkot kannattaa käydä siis tarkistamassa ennen puintia haisunoen esiintymisen suhteen. Jos samalla peltoaukealla on esiintynyt haisunokea, peittaus on todella tärkeätä kaikilla kyseisen aukion lohkoilla, joille kylvetään syysviljaa.
Jos havaitset haisunokista tai muutenkin nokista viljaa ja puit tällaista viljaa, kannattaa nämä erät pitää erillään kuivurissa ja puimuri kannattaa puhdistaa huolella.
Heinät ja kerääjäkasvit – riski haisunoen kannalta?
Haisunokea voi esiintyä jonkin verran luonnonvaraisissa heinäkasveissa. Siten on hyvin todennäköistä, että heinämäiset viljelykasvit ja myös rikkakasvit voivat toimia isäntäkasvina haisunoelle. Asiaa kannattaa ainakin tarkkailla, jos peittaus on jäänyt vähemmälle, viljelyssä on paljon viljaa ja tämän lisäksi viljellään heiniä tai kerääjäkasveja.
Teksti kehityspäällikkö Janne Laine, Viljelijän Berner