Uusien lajikkeiden viljelyarvo määritellään Luonnonvarakeskuksen organisoimissa virallisissa lajikekokeissa. Virallisten kokeiden pääasiallinen tarkoitus on tuoda lajikkeiden keskinäiset erot esille, jolloin niissä käytettävät viljelymenetelmät ja tuotteet eivät välttämättä vastaa intensiivisesti viljelevien tilojen hyödyntämiä keinoja. Näin ollen kokeet eivät aina välttämättä anna myöskään oikeaa kuvaa lajikkeen ominaisuuksista ja suorituskyvystä.

Viljelijän Bernerin Paras Sato -kokeilla pyritään löytämään Viljelijän Bernerin edustamille ja markkinoimille lajikkeille parhaat mahdolliset viljelykäytännöt ennakkoon lajikkeen laajamittaista markkinointia. Tavoitteemme on, että viljelijän olisi mahdollisimman helppoa aloittaa uuden lajikkeen viljely ja, että hänellä olisi tiedossaan parhaat keinot onnistua uuden lajikkeen avulla.

Enni -kauran laatu paranee jaetussa lannoituksessa

Enni -kaura vastaa hyvin typpilannoitukseen. Kesällä 2025 toteutetussa typpiporraskokeessa lajikkeen satotaso kasvoi yli 130 kg/ha typpitasoon asti. 

Enni satotaso kasvoi vielä yli 130 kg typpitasollaEnni satotaso kasvoi vielä yli 130 kg typpitasolla

Maksimaalinen typenkäyttö kylvön yhteydessä ei kuitenkaan taannut parasta mahdollista laatua. Suurin sato tuotettiin versojen määrää lisäämällä, mikä johti yhteyttämistuotteiden epätasaiseen allokaatioon ja pienien siementen suurempaan määrään. Jaetun lannoituksen käsittelyt ajoittuivat a) korrenkasvun alkuun ja b) röyhylletulon vaiheeseen. Ennakkoon epäiltiin jaetun lannoituksen aiheuttavan kauralla jälkiversontaa, mutta kesän 2025 oloissa tämä epäily ei toteutunut, vaan jaetun lannoituksen ruudut valmistuivat samaan aikaan muiden koejäsenten kanssa. Jaettu lannoitus alensi hieman satotasoja, mutta myöhään, röyhylletulon aikaan toteutettu lannoitus kasvatti jyväkokoa merkittävästi. 

Jaettu lannoitus kasvatti Ennin jyväkokoaJaettu lannoitus kasvatti Ennin jyväkokoa

Huikean satopotentiaalin omaava KWS Thalis vaatii intensiivisen lannoituksen

Kesän 2025 Paras Sato -kokeessa KWS Thalis ylsi yli 9000 kg/ha satotasoon. Edes keskikesän hellejakso ei vaikuttanut merkittävästi sen kasvuun. Typpiporraskokeessa sen satotaso kasvoi lähes 150 kg/ha typpitasoon asti. 

KWS Thaliksen sadon määrä kasvoi lähes 150 kg/ha typpitasoon astiKWS Thaliksen sadon määrä kasvoi lähes 150 kg/ha typpitasoon asti

KWS Thalis on mukana mallasohrien hyväksyntäprosessissa. Jaetun lannoituksen kokeen tavoitteena oli löytää strategia, jolla optimoidaan lajikkeen sato ja mallasohran laatuvaatimukset. Tämä osoittautui kuitenkin haasteelliseksi satotason ollessa erityisen korkea ja valkuaispitoisuudet jäivät alhaisiksi suhteessa mallasohralle asetettuihin vaatimuksiin. Kokeessa lisälannoitukset ajoitettiin korrenkasvun alkuun, joka osoittautui liian aikaiseksi vaiheeksi. Molemmilla typpitasoilla lisälannoitus lisäsi sato entisestään ja alensi samalla valkuaispitoisuutta. Tämän havainnon perusteella on suositeltavaa, että KWS Thaliksella lisälannoitukset ajoitetaan vehnien tapaan selvästi myöhäisempään ajankohtaan. 

Korrenkasvun alussa annettu typpilannoitus kasvatti KWS Thaliksen satotasoaKorrenkasvun alussa annettu typpilannoitus kasvatti KWS Thaliksen satotasoa

Jaettu lannoitus varmistaa KWS Pensumin myllylaadun

KWS Pensum satopotentiaalin hyödyntäminen vaatii voimakkaan lannoituksen. Kesän 2025 Paras Sato -kokeessa sen satotaso kasvoi vielä lähestyttäessä typpilannoituksen osalta kasvilajikohtaista maksimitasoa, 170 kg N/ha.  

KWS Pensumin typpilannoituksen optimitaso oli lähellä kasvilajikohtaista enimmäismäärääKWS Pensumin typpilannoituksen optimitaso oli lähellä kasvilajikohtaista enimmäismäärää

Typpilannoituksen optimoiminen sadon ja myllylaatuun vaadittavan valkuaispitoisuuden osalta edellyttää vehnillä jaettua lannoitusta, näin myös KWS Pensumilla. Valkuaispitoisuuden nostamiseksi vehnien lisälannoitukset ajoitetaan tyypillisesti tähkälletulovaiheen tienoille tai jopa kukinnan jälkeiseen aikaan. KWS Pensumilla toteutetussa kokeessa jaetun lannoituksen koejäsenten lisälannoitukset ajoittuivat tähkälletulon yhteyteen. Toisen koejäsenen osalta lisättiin vielä pensomisvaiheeseen yksi lannoitus varmistamaan satopotentiaalin toteutumista. Alhaisemmalla typpitasolla (150 kg N/ha) jaettu lannoitus laski hieman satotasoa, mutta nosti odotetusti valkuaispitoisuutta. Suuremmalla typpitasolla, kun lannoitus jaettiin kolmessa osassa, satotaso pysyi samalla tasolla kuin kertalannoituksella, mutta valkuaispitoisuus nousi lähes yhden prosenttiyksikön. Tämä ylittää jo reilusti myllylaatuiselta vehnältä edellytettävän alarajan. 

Jaetulla lannoituksella varmistettiin KWS Pensumin myllylaatuJaetulla lannoituksella varmistettiin KWS Pensumin myllylaatu

Jos haluat lisää tietoja uusista menestyslajikkeistamme - Enni, KWS Thalis ja KWS Pensum – ole yhteydessä lähimpään toimipisteeseen tai asiakkuusvastaavaan. He osaavat kertoa myös parhaat vinkit lajikkeiden viljelyyn.