Syysvehnän kevätlannoituksia on aloitettu paikoin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Todellinen lannoitussesonki on kuitenkin vasta alkamassa takatalven lumien sulamisen jälkeen. Nyt onkin vielä mahdollisuus tarkistaa syysviljojen lannoitusstrategiat kuntoon ennen sesonkia.
Syysvehnän lannoitusstrategiaa suunniteltaessa kannattaa huomioida muutamia seikkoja: a) sadon käyttötarkoitus, b) syysvehnän kasvuaste kasvun pysähtyessä syksyllä, c) kasvuston tiheys talven jäljiltä. Typpilannoituksen tarkoituksenmukaisella ajoittamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi eri satokomponenttien suhteisiin sekä sadon määrään ja laatuun.
Jaetulla lannoituksella varmistat syysvehnän kauppakelpoisuuden
Syysvehnien suurin ongelma sadon ostajan ja käyttäjän näkökulmasta on usein sadon alhainen valkuaispitoisuus. Tavoiteltaessa suurta satoa ja myllyille tai vientiin kelpaavaa satoa, kannattaa lannoitus jakaa vähintään kahteen osaan. Suunnitellusta kokonaistyppimäärästä kannattaa varata noin 20-30 % lippulehtivaiheessa tehtäviin lannoituksiin. Vehnä pystyy hyödyntämään lippulehtivaiheesta aina kukinnan loppuun asti annetun lannoitetypen muodostaakseen valkuaista jyvään. Myöhään annetulla typpilannoituksella voi olla myös vähäinen satovaikutus suuremman jyväkoon kautta.
Kevätlannoituksen jakamisella voit vaikuttaa satokomponentteihin ja typen hyväksikäyttöön
Mikäli syysvehnän kylvö on viivästynyt tai kasvusto on muusta syystä kehittynyt hitaasti syksyn aikana, sadontuoton kannalta voi olla hyödyllistä jakaa myös kevään typpilannoitus kahteen osaan. Aikaisen lannoituksen, jossa noin 20-25 % typestä annetaan heti kasvustojen paljastuttua lumen alta, on havaittu lisäävän syysvehnän versojen muodostumista. Versoutumiseen on mahdollisuus vaikuttaa lannoituksella, jos kasveissa on lannoitushetkellä 1-2 sivuversoa. Aikaisella lannoituksella voidaan myös hieman kompensoida kasvustoja, jos niissä talvituhoja vähäisessä määrin. Kun ensimmäinen typpilannoituserä on annettu kasveille aikaisessa vaiheessa, voidaan toisen lannoituksen ajoitusta hieman viivästyttää. Se tulisi tehdä kuitenkin viimeistään korrenkasvun alussa.
Aikaisin ajoitettu ensimmäinen typpilannoitus on tarpeen myös aikaisille lajikkeille, kuten Emilio. Aikainen lannoitus varmistaa niille riittävän typpimäärän vaiheeseen, jossa kasvurytmi on nopea ja ravinteiden tarve sitä kautta myös suuri.
Aina ei ole tarvetta jakaa kevään lannoituksia useampaan osaan
Syksyllä hyvin perustuneet ja talvehtineet syysvehnäkasvustot, jotka ovat jo lähtökohtaisesti tiheydeltään optimaalisia, eivät välttämättä hyödy kevätlannoituksen jakamisesta useaan osaan. Sama koskee myöhäisempiä lajikkeita, joiden kehitysrytmi on hitaampi. Tällöinkään lannoituksen ajoittamisessa ei tule turhaan viivytellä, vaan se kannattaa toteuttaa vielä pensomisen aikana.
Viljelijän Urea Plus -tuotteet ovat kilpailukykyinen vaihtoehto syysviljojen kevätlannoituksiin
Urealannoitteilla on useissa Euroopan maissa merkittävä rooli syysviljojen lannoituksissa. Viljelijän Bernerin markkinoille tuomat Viljelijän Urea Plus-lannoitteet tuovat samanlaisen kustannustehokkaan mahdollisuuden suomalaisten tilojen ulottuville. Suuren typpimäärän vuoksi ureatuotteiden levitystyö on tehokasta ja lannoitteen hyvä kyky sitoa kosteutta itseensä varmistaa tuotteen liukenemisen kasvien käyttöön hieman kuivemmissakin oloissa. Viljelijän Urea Plus -tuotteiden moderni inhibiittoritekniikka vähentää merkittävästi typen hävikkiä.
Viljelijän Urea Plus -tuotteita on saatavilla kahta lajia: suuremman typpipitoisuuden Viljelijän Urea Plus 46 sekä rikkipitoinen Viljelijän Urea Plus 38-8S, joka soveltuu erityisen hyvin syysviljoille. Molemmat tuotteet soveltuvat erinomaisesti pintalevitykseen.