Vilja- ja öljykasvimarkkinoilta on viimeisen kuukauden aikana poimittavissa varsin vähän merkittäviä uutisia. Satonäkymiä seuraillaan ja kaupankäynti on ollut varsin rauhallista, kun tarjonnan odotetaan riittävän myös syksyllä. Kasvustojen kehitys on viime aikoina edennyt pääosin vailla suurempia huolia, mikä pitää viljan hintoja maltillisina. Öljykasvien kohdalla niukkuutta on nähtävissä hieman enemmän ja hintakehitys on jatkunut keskimäärin viljoja parempana. USA:n ja Kiinan tullinokittelussa on nähty pieniä liennytyksen merkkejä. Viimeisimpien neuvotteluiden tuloksena on sovittu kovimpien tullien lopettamisesta – toistaiseksi tosin vain 90 päivän määräajaksi. USA:n luottoluokituksen lasku heikentää dollaria ja osaltaan parantaa USA:n kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Geopoliittinen epävarmuus jatkuu, eikä ratkaisuja näytä aidosti olevan tulossa millään suunnalla.
Ensimmäiset suuret uuden sadon vehnän tarjouskilpailut takana – toteutuneet hinnat eivät mairittele
Vehnän pörssihintojen lasku on rauhoittunut viimeisen kuukauden aikana: hinnat putosivat noin 4–5 euroa huhtikuun puolivälistä toukokuun puoliväliin. Alkuviikosta kuitenkin vehnän pörssihinnat ponnahtivat ainakin hetkellisesti hieman reippaammin ylöspäin, johtuen USA:n hyvistä vientiluvuista, epäonnistuneista Ukraina-Venäjä -neuvotteluista ja todennäköisesti spekulatiivisen sijoitusrahan liikkeistä. Hyvät satonäkymät ympäri maailmaa ovat kuitenkin jatkuneet ja pitäneet osaltaan yllä hintapainetta. Viime aikoina euro on hieman heikentynyt dollaria vastaan, mikä sen toisaalta on hieman tukenut Euronext -pörssin hintoja, ja viime aikojen alimmista noteerauksista onkin nyt päästy selkeästi ylöspäin. Vehnän satonäkymät ovat edelleen hyvät. Euroopan sadon uskotaan edelleen kasvavan reippaasti viime vuodesta. Myös USA:ssa näkymät ovat erittäin hyvät, ja vaikka kasvustojen kuntoarviot ovat hieman tällä viikolla heikenneetkin, ne ovat silti viimevuotista parempia lähes kautta linjan. Mustanmeren ympäristössä Venäjän ja Ukrainan pienemmät sato-odotukset ovat olleet tiedossa jo syyskylvöistä lähtien, joten ne eivät tällä hetkellä tuo mitään uutta hintakehitykseen. Kuivuus on jonkinasteinen huolenaihe erityisesti Saksassa ja Baltian maissa, mutta toistaiseksi dramaattisia muutoksia ei sato-odotuksiin ole tehty.
Fyysinen vehnämarkkina on jatkunut hiljaisena, mutta tällä viikolla saatiin tuloksia ensimmäisestä suuremmasta tarjouskilpailusta, kun Saudi-Arabia osti reilut 600 000 tonnia vehnää elo-syyskuun toimituksiin. Hyväksytyt tarjoukset näyttivät kaikki olevan Mustanmeren alueen toimittajilta, ja hintataso oli jopa odotettua matalampi. Rahtierojen ja dollari-euro-kurssimuunnoksen jälkeen hinnat vastasivat jopa alle 200 euron tasoa esim. Baltian satamassa - laivaan lastattuna. Saudi-Arabian ostaman vehnän minimi valkuaispitoisuus on normaalisti aina 12,5 %. Tämä asettaa selkeästi suuntaa uuden satokauden vehnäkaupalle, vaikka on muistettava, että tässä puhutaan pitkälti puintiajan lastauksista, jolloin satopaine on erityisesti Mustameren alueella jättimäinen ja hinnat usein hieman alemmat kuin syksymmällä.
Maissin pörssihinta pysyi pitkään varsin vahvana ja osaltaan tuki vehnän hintoja. Nyt kuitenkin näyttää, että USA:n maissiala on varsin suuri, eikä suuria säämurheitakaan ole nähty, mikä on johtanut varsin reippaaseen luisuun noin kuukauden takaisesta hintojen ”välihuipusta”, tosin viime päivinä on nähty hienoista nousua. Maissisadosta odotetaan yhä jopa ennätyssuurta. Kulutus määrittyykin pitkälti talousnäkymien myötä (rehukäyttö, etanolin käyttö erityisesti polttoaineissa jne.). Toistaiseksi ennusteet näyttävät edelleen kulutuksen olevan hienoisessa kasvussa, eivätkä varastot pääsisi näin ollen kasvamaan.
Rehuohran vientimarkkinassa on vaikea löytää noteerauksia, kauppa ei juurikaan ole vielä heräillyt uudelle satokaudelle. Globaalisti varsin pienenä hyödykkeenä verrattuna vaikkapa maissin tai vehnään, ohran maailmanmarkkina on varsin hankalasti ennustettava ja kaupankäynti selkeästi enemmän ”on/off” -tyylistä. Kuten vehnälläkin, vientiin tarvitaan rehuohralla käytännössä aina suuria volyymeja (kerralla n. 25 000 tonnia tai enemmän), koska kauppa suuntautuu pitkälti maihin, jonne pienemmillä aluksilla ei tavaraa pysty tai kannata lähteä viemään. Tämän johdosta Suomen vienti on viime aikojen niukan kysyntä/tarjontasuhteen myötä ollut lähes mahdotonta. Kotimaan hinnat ovat olleet käytännössä jatkuvasti korkeammat kuin vientimarkkina. Hyvän sadon sattuessa kohdalle sen sijaan vienti on aina tärkeä henkireikä Suomen markkinalle ja oikea-aikainen myynti on avainasemassa, jotta viennissä voidaan onnistua.
Kotimaan kaupassa kylvötauko, odotukset vähintäänkin kohtalaiset
Kotimaan markkina on pysähdyksissä, kun kylvöt on vihdoin saatu kunnolla käyntiin. Vaikka täydellisiä olosuhteita harvoin päästään näkemään, on tilanne kuitenkin varmasti monelta osin lupaavampi tänä vuonna. Toukokuun tienoilla on jo lähes totuttu päivittelemään kuivuutta, eikä se nyt tunnu olevan monellakaan alueella suuri huolenaihe – ennemminkin sateet ovat paikoin hidastaneet pellolle pääsyä.
Kotimaan hintatasot ovat edelleen hieman korkeanpuoleiset verrattuna maailmanmarkkinaan – ainakin jos mietitään käytännön vientihintoja. Erityisesti tämä pätee rehuohran ja myllyvehnän kohdalla. Kuulumiset kentältä kertovat syysvehnäkasvustojen olevan edelleen pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, mikä tarkoittaisi varsin runsasta vehnäsatoa. Viitaten esim. aiempaan mainintaan Saudi-Arabian vehnän tarjouskilpailusta, kyse oli 12,5 prosentin valkuaispitoisuudesta, mikä olisi hyvä pitää mielessä myös lisälannoituksia miettiessä. Matalammalle laadulle markkinahinta on väistämättä alhaisempi, toisaalta merkittävästi korkeammalle laadulle (valkuainen 13,5 tai 14%) hinta on sen sijaan poikkeuksetta huomattavasti parempi.
Kauran vientimarkkina on edelleen rauhallinen. Kysyntä on varsin hiljaista alkuvuoden vilkkaan kaupankäynnin (syksylle 2025) jäljiltä ja suurin osa tarpeesta näyttäisi kohdistuvan alkuvuodelle ja keväälle 2026. Mieliala on odottava ja kylvöjen onnistumisesta ja satojen alkuvaiheen kehityksestä odotellaan uutisia ennen seuraavia päätöksiä. Kauran osalta Saksan (ja mahdollisesti Ruotsin) kuivuus on luonnollisesti huomioitava, mutta markkinoilla on toistaiseksi pysytty rauhallisina, osittain varmasti jo aiemmin tehtyjen ostojen myötä.
Kanadan kaurasadon näkymistä alkaa tihkua hiljakseen tietoja, ja toistaiseksi tilanne näyttää kohtalaisen hyvältä. Kanada joutuu lähtemään erittäin pienillä varastoilla uuteen satokauteen ja maan kauratase saattaa jäädä varsin niukaksi hyvästäkin sadosta huolimatta.
Rapsin hinnat vahvoilla suhteessa vehnän hintatasoon
Öljykasvien kohdalla tilanteessa on varsin vähän muutoksia kuukauden takaiseen: pörssihinnat ovat olleet varsin epävakaita johtuen vaihtelevista satonäkymistä ja ennen muuta tullikiistoista ja talousnäkymistä, mutta voimakkaidenkin pudotusten jälkeen hinnat ovat jatkuvasti palanneet takaisin lähtötasolleen tai jopa yli. Marraskuun rapsifutuuri on pysytellyt jatkuvasti kohtalaisen lähellä 500 euron rajaa, mikä on historiallisestikin erittäin korkea taso.
USA:ssa Chicagon pörssihinta soijapavulle on pysytellyt niin ikään vahvana. Hintatasoa suuresti määrittävät Kiinan tuontinäkymät ovat taas rohkaisseet markkinoita, kun tullikiistoissa on oltu viime viikkoina liennytyksen tiellä. Epävarmuuksia kuitenkin tuntuu riittävän USA:n ja Kiinan kauppasuhteissa, eikä mitään tapahtumakulkuja voi tässä vaiheessa sulkea pois.
Näennäisen rauhallista
Yleinen tilanne näyttäisi maatalousmarkkinoiden kannalta puhuvan maltillisen hintakehityksen puolesta. Puintiaika on kuitenkin vielä monella suunnalla varsin kaukana, eikä esim. helteitä ja kuivuutta voi vielä täysin poissulkea. Muutoin ollaan maailmanlaajuisella tasolla vääjäämättä kulkemassa (jälleen kerran) kohti ennätyksellistä viljasatoa, joskin kulutuksen ennakoitu kasvu näyttäisi pitävän viljataseet melko lailla ennallaan edellisvuodesta – joidenkin viljojen kohdalla on edelleen ennakoitavissa jopa pientä tiukkenemista. Markkinoilla keskitytään edelleen pitkälti seuraamaan sääuutisia. Ukrainan tilanteesta ei näytä edelleenkään olevan ulospääsyä ja on luonnollisesti muistettava, että tilanteen venyessä epätoivoisten liikkeiden, virheiden ja eskalaation riski todennäköisesti kasvaa. Hyödykemarkkinoiden raadolliseen tyyliin voidaan kuitenkin todeta, että niin kauan, kun tilanne säilyy nykyisen kaltaisena, vilja liikkunee syksylläkin normaaliin tapaan.
Förväntningar på tullar och inkommande skördar – prisskillnaden mellan oljeväxter och spannmål ökar
Det har under den senaste månaden förekommit ganska få betydande nyheter från spannmåls- och oljeväxtmarknaderna. Skördeutsikterna följs upp, och handeln har varit relativt lugn eftersom utbudet förväntas vara tillräckligt även under hösten. Växtbeståndens utveckling har på sistone framskridit utan större bekymmer, vilket håller spannmålspriserna moderata. När det gäller oljeväxter har man kunnat skönja en något större knapphet, och prisutvecklingen har i genomsnitt varit bättre än för spannmål. I tullkonflikten mellan USA och Kina har man sett tecken på en viss avspänning. Som resultat av de senaste förhandlingarna har man kommit överens om att avskaffa de hårdaste tullarna – än så länge dock endast för en tidsperiod på 90 dagar. Nedgraderingen av USA:s kreditbetyg försvagar dollarn och förbättrar delvis USA:s konkurrenskraft på exportmarknaden. Den geopolitiska osäkerheten fortsätter, och några verkliga lösningar verkar inte vara i sikte i någon riktning.
De första stora offerttävlingarna för den nya veteskörden är avklarade – priserna är inte smickrande
Nedgången i börspriset på vete har avtagit under den senaste månaden: priserna föll med cirka 4–5 euro från mitten av april till mitten av maj. I början av veckan steg vetepriserna på börsen dock tillfälligt något kraftigare, vilket berodde på goda exportsiffror från USA, misslyckade förhandlingar mellan Ukraina och Ryssland samt sannolikt spekulativa kapitalrörelser. De goda skördeutsikterna världen över har fortsatt och har därmed hållit prispressen uppe. Euron har försvagats något mot dollarn den senaste tiden, vilket å andra sidan har gett visst stöd åt priserna på Euronext-börsen, och man har nu tydligt tagit sig upp från de senaste lägsta noteringarna. Vetets skördeutsikter ser fortfarande bra ut. Skörden i Europa förväntas öka markant jämfört med förra året. Även i USA är utsikterna mycket goda, och trots att bestånden uppskattas något ha försämrats denna vecka, är de nästan genomgående bättre än i fjol. Mindre skördeförväntningar i Ryssland och Ukraina har varit kända redan sedan höstsådden och påverkar därför inte den nuvarande prisutvecklingen. Torkan orsakar en viss oro särskilt i Tyskland och Baltikum, men hittills har inga dramatiska förändringar i skördeutsikterna gjorts.
Den fysiska vetemarknaden har fortsatt vara lugn, men denna vecka har resultat från det första större offerttävlingen kommit in, då Saudiarabien köpte drygt 600 000 ton vete för leverans i augusti–september. Alla godkända anbud verkade komma från leverantörer i Svarta havsregionen, och prisnivån var till och med lägre än väntat. Efter fraktskillnader och valutakonvertering mellan dollar och euro motsvarade priserna till och med under 200 euro, exempelvis i en baltisk hamn – lastat ombord. Gränsen för proteinhalten som Saudiarabien normalt kräver för det köpta vetet är alltid 12,5 %. Detta ger en tydlig riktning för vetemarknaden under den nya skördeperioden, även om man bör komma ihåg att det till stor del handlar om leveranser vid skördetid. Då är utbudet av spannmål särskilt i Svarta havsregionen enormt och priserna ofta något lägre än senare på hösten.
Majsbörspriset höll sig länge relativt starkt och bidrog till att stödja vetepriserna. Nu verkar det dock som att majsarealen i USA är ganska stor och att det inte har förekommit några större väderproblem, vilket lett till en ganska kraftig nedgång från prisets "mellantopp" för cirka en månad sedan, även om en viss uppgång har noterats de senaste dagarna. Majsskörden förväntas fortfarande bli rekordstor. Konsumtionen bestäms i stor utsträckning av de ekonomiska utsikterna (användning som djurfoder, etanolproduktion särskilt för bränsle etc.). Hittills visar prognoserna att konsumtionen fortfarande förväntas öka något, vilket skulle hindra lagren från att växa.
På exportmarknaden för foderkorn är det svårt att hitta noterade priser, handeln har knappt börjat för det nya skördeåret. Som en relativt liten vara globalt, jämfört med exempelvis majs eller vete, är kornets världsmarknad svår att förutsäga och handeln är tydligt mer av "ON/OFF"-karaktär. Precis som för vete krävs det i praktiken alltid stora volymer (cirka 25 000 ton eller mer per gång) för att exportera foderkorn, eftersom handeln i stor utsträckning riktas till länder där det inte är möjligt eller lönsamt att skeppa med mindre fartyg. Detta har gjort export från Finland nästan omöjlig under den senaste tidens strama förhållande mellan utbud och efterfrågan. Inrikespriserna har i praktiken varit ständigt högre än exportmarknadspriserna. Vid en god skörd är export däremot alltid en viktig ventil för den finska marknaden och rätt tidpunkt för försäljning är avgörande för att lyckas med exporten.
Inhemsk handel i pausläge, förväntningarna åtminstone måttliga
Den inhemska marknaden har stannat av eftersom sådden äntligen har kommit igång ordentligt. Även om perfekta förhållanden sällan uppnås, verkar situationen i många avseenden mer lovande i år. I maj är det nästan vanligt att tala om torka, men det verkar i år inte vara ett stort bekymmer i de flesta områden – snarare har regnet i vissa fall fördröjt möjligheten att komma ut på fälten.
De inhemska prisnivåerna är fortfarande något höga jämfört med världsmarknaden – åtminstone när det gäller exportpriser i praktiken. Detta gäller särskilt för foderkorn och kvarnvete. Fältrapporter berättar att höstvetebestånden generellt sett fortfarande är i gott skick, vilket skulle innebära en relativt riklig veteskörd. Med hänvisning till t.ex. det tidigare nämnda saudiska veteköpet, gällde det en proteinhalt på 12,5 procent, vilket bör beaktas även när man planerar eventuell extra gödsling. För spannmål av sämre kvalitet är marknadspriset oundvikligen lägre, medan spannmål med klart högre kvalitet (protein 13,5 eller 14 %) istället nästan undantagslöst får ett betydligt högre pris.
Exportmarknaden för havre är fortfarande lugn. Efter en livlig handel i början av året (för hösten 2025) har efterfrågan avtagit, och det mesta av behovet verkar nu riktas mot början av året och våren 2026. Stämningen är avvaktande och marknaden väntar på nyheter om såddens framgång och skördens tidiga utveckling innan nya beslut fattas. När det gäller havre bör torkan i Tyskland (och eventuellt i Sverige) naturligtvis beaktas, men marknaden har än så länge förblivit lugn, delvis tack vare tidigare gjorda inköp.
Det börjar också sakta komma information om skördeutsikterna för havre i Kanada, och situationen ser hittills ganska god ut. Kanada går dock in i den nya skördeperioden med mycket små lager, och landets havrebalans kan förbli snäv även vid en god skörd.
Rapspriserna starka i förhållande till vetets prisnivå
För oljeväxter har det skett ganska få förändringar jämfört med för en månad sedan: börspriserna har varit rätt instabila på grund av varierande skördeutsikter och framförallt tullkonflikter och ekonomiska utsikter, men även efter kraftiga nedgångar har priserna konsekvent återvänt till eller till och med över utgångsnivån. Novemberfuturen för raps har hållit sig relativt nära 500-eurostrecket, vilket historiskt sett är en mycket hög nivå.
I USA har börspriset i Chicago för sojabönor också hållit sig starkt. Prisnivån påverkas starkt av Kinas importutsikter, som nyligen har uppmuntrat marknaden då tullkonflikterna visat tecken på avspänning de senaste veckorna. Det finns dock fortfarande osäkerheter i handelsrelationerna mellan USA och Kina, och inga händelseförlopp kan i detta skede uteslutas.
Till synes lugnt
Den allmänna situationen tycks tala för en måttlig prisutveckling på lantbruksmarknaderna. Skördetiden är dock fortfarande relativt avlägsen på många håll, och värmeböljor och torka kan ännu inte helt uteslutas. I övrigt är världen än en gång på väg mot en rekordstor spannmålsskörd, även om den förväntade ökningen i konsumtionen verkar hålla spannmålsbalanserna relativt oförändrade jämfört med föregående år – för vissa spannmålsslag kan man till och med förutse en viss åtstramning. Marknaden fokuserar fortfarande i hög grad på väderrapporter.
Situationen i Ukraina tycks fortfarande inte ha någon lösning, och det är naturligt att komma ihåg att risken för desperata åtgärder, misstag och eskalation sannolikt ökar ju längre konflikten drar ut på tiden. I den råa logiken för råvarumarknaderna kan man dock konstatera att så länge läget förblir som det är, kommer spannmålshandeln löpa på som normalt även inkommande höst.