Tulitauko velloo, kaupankäynti rauhallista

Läs på svenska

Edellisen markkinakatsauksen jälkeen tilanne raaka-ainemarkkinoilla on saanut hieman helpotusta, kun Iranin kriisiin saatiin huhtikuun alussa neuvoteltua tulitauko. Sovun seurauksena öljyn hinta laski toistakymmentä prosenttia, ja markkinat rauhoittuivat laajemminkin – ainakin hetkeksi. Tulitaukoa on jatkettu, mutta tilanne on yhä kaikkea muuta kuin vakiintunut: Iran kieltäytyi neuvotteluista USA:n kanssa, satamien saarto jatkuu, ja Khargin saaren öljyvarastoille on syntymässä ongelma, kun laivauksia ei saada liikkeelle normaaliin tahtiin. Pahimmassa tapauksessa Iranin omaa öljyntuotantoa voidaan joutua ajamaan alas, mikä öljymarkkinoiden näkökulmasta olisi tilannetta selvästi pahentava ratkaisu. Samaan aikaan käsittämätön määrä tyhjiä supertankkereita on seilaamassa kohti USA:ta, missä saatavuus on hyvä. Näin öljy joutuu kulkemaan monessa tapauksessa käsittämättömän pitkän matkan – on selvää, että normaalit öljyn viennin kauppareitit ovat tällä hetkellä pahasti sekaisin.

Pörssipuolella on viime viikolla nähty pientä hintojen piristymistä öljyn hinnan ja USA:n vehnän vetämänä, mutta kotimaan käteishinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sijoittajat ovat ostaneet maataloushyödykkeitä pörssissä jälleen voimakkaasti: vaikka osa positioista oli viime viikkoina jo myyty pois ja osa spekulanteista kääntynyt jälleen lyhyeksi, on tunnelma jälleen kääntymässä. Tämä muistuttaa siitä, että sijoitusrahan liikkeet voivat siis jatkossakin tehdä merkittäviä liikkeitä pörssihintoihin. Globaali viljatase on edelleen vahva, mistä USDA:n huhtikuun WASDE-raportti antoi viimeisimmän vahvistuksen: raportissa ei ollut käytännössä mitään hintoja nostavia uutisia, ja lähes kaikkien vientimaiden sekä myös Intian osalta nähtiin loppuvarastojen kasvua (Intian kohdalla tosin markkinoilla nähdään tilanne huomattavasti maan virallisia tilastoja ja ennusteita synkempänä). Kanadan maatalousministeriön huhtikuun lopun ennusteen mukaan satokaudella 2025–26 Kanadan tärkeimpien peltokasvien kokonaistuotanto saavutti uuden ennätyksen, ja suuremman sadon odotetaan tukevan vahvaa vientiaktiivisuutta.

Vehnä: pörssi loivassa nousussa, käteismarkkina hieman pirteämpi – Saudi-Arabia isosti ostoksilla

Toisin kuin Chicagon vehnäfutuurit, Euronext-pörssihinnat ovat liikkuneet jopa melko maltillisesti ja palanneet nyt huhtikuun loppuviikoilla loivalle nousu-uralle. Maanantaina syyskuun futuuri päättyi tasolle 209,00 €/tn ja joulukuun futuuri 217,50 €/tn. Toukokuun futuuri sulkeutuu pian, ja sen ja syyskuun välinen ero on poikkeuksellisen suuri, 13–14 euroa, mikä kertoo markkinan asemoitumisesta uutta satokautta kohtaan. Chicagon vehnäpörssi nousi maanantaina jälleen parisen prosenttia. Nousua tukivat sosiaalisen median kirjoitusten sijaan pitkästä aikaa ns. normaalit syyt, eli säähuolet: USA:n syysvehnän kunto on aito huolenaihe, kun Kansasin ja luoteisen syysvehnäalueen sateet ovat olleet vähäisiä, ja viikoittaiset kuntoarviot ovat lähes historiallisen heikolla tasolla. Lisäksi sekä Australian että Venäjän vehnäsadot ovat jossain määrin stressin alla (toki täysin eri vaiheissa), mutta tuntuu, että markkina imee tällä hetkellä pienetkin uutiset, kun on hetkellisesti päästy takaisin seuraamaan ns. perusasioita.  

Käteishintojen osalta on ollut varsin rauhallista, mutta Iranin kriisin jatkuessa epävarmana käteisostajat ovat hieman aktivoituneet viimeisten viikkojen aikana. Pörssihintojen päälle maksettavat (tai niistä vähennettävät) käteispreemiot ovat olleet vaikeasti määritettävissä, kun pörssihinnat ovat heitelleet edestakaisin päivästä toiseen erityisesti ennen Iranin tulitaukoa. Kuluva satokausi alkaa olla paketissa, ja ostoksia tehdään vehnässäkin jo loppukesälle, jolloin uusi sato on monin paikoin jo korjattu. Vehnämarkkinan suurimpana viimeaikaisena tapahtumana voidaan pitää Saudi-Arabian viimeisintä tarjouskilpailua, jossa se päätyi ostamaan lähes miljoona tonnia 12,5 valkuaispitoisuuden myllyvehnää kesä-elokuulle toimitettuna kolmeen eri satamaan. Tarjotut hinnat ovat näissä valtiollisissa ostoissa julkisia – ja tällä kertaa toteutunut hintataso oli 5–6 dollaria edellistä kierrosta korkeampi.

Kuvat: Euronext-vehnäfutuurin (toukokuu 2026, joulukuu 2026) viimeaikainen kehitys

Rehuvehnä, ohra ja kaura: kysyntä rauhallista

Rehuvehnän vientikysyntä on hiljentynyt viime viikkojen aikana, ja hinnat ovat olleet laskussa jo jonkin aikaa, vaikka viimeisen viikon aikana piristynyt käteismarkkinoiden tunnelma on hieman lisännyt liikehdintää. Sama koskee rehuohraa, jonka vientinoteeraukset ovat pysyneet pitkälti ennallaan, mutta vanhan sadon kaupat on käytännössä tehty, noteerauksia seurataan enimmäkseen syksylle.

Kauran osalta markkinatilanne on käytännössä muuttumaton: vientimarkkinassa ei ole nähty olennaisia muutoksia, eikä merkittävässä määrin uutta kaupankäyntiäkään. Vanhaa satoa ei vientiin luonnollisesti enää pysty myymään, mutta jonkinlaista aktivoitumista on jälleen nähtävissä syksyn ja ensi vuoden vientimarkkinassa. Laskennallinen vientihinta on kuitenkin yhä paineen alla hyvän tarjontatilanteen vuoksi. Ainoastaan merirahtien kallistuminen on lisännyt jonkinlaisen riskipreemion tarvetta uuden sadon hintaan.

Rapsifutuurit voimakkaassa nousussa

Öljykasvit ovat EU:ssa (ja Suomessa) olleet huhtikuun loppupuolella ilahduttava poikkeus viljamarkkinasta. Toukokuun Euronext-rapsi rynnisti perjantaina ylöspäin yli 16 €/tn ja sulkeutui tasolla 559,50 €/tn, mutta tämä oli käytännössä ns. ”short squeeze”, jossa lyhyitä positioita ostettiin pakon edessä takaisin (toukokuun futuurisopimus sulkeutuu tällä viikolla). Muut sopimukset eivät seuranneet samaan tahtiin, mikä osaltaan kertoo, että liike oli enemmän positio- kuin fundamenttipohjainen ja samalla muistuttaa jälleen kerran, että viimeisinä kaupankäyntipäivinä futuurisopimusten hintakehitys voi olla todella dramaattista. Kuitenkin maanantaina elokuun futuuri sulkeutui vahvasti tasolla 509,00 €/tn (+5,5) ja marraskuun futuuri 511,50 €/tn (+4,75), eli kaikki vuoden 2026 rapsifutuurit ovat jälleen selkeästi yli 500 €/tn tasolla. Vanhan sadon niukkuus nostaa hintoja, kun taas uudelle sadolle kokonaisnäkymä on hieman turvatumpi. On kuitenkin mielenkiintoista nähdä, mihin syksyn hinnat asettuvat, kun toukokuun futuuri lopulta sulkeutuu.

Hinnoille on antanut jonkinlaista tukea myös sääennuste: kuiva sää on vaivaamassa Keski- ja Pohjois-Eurooppaa juuri rapsin kannalta kriittisessä vaiheessa, ja auringonkukan kylvöt ovat hieman aikataulusta jäljessä. Kanadan rapsin, Canolan hinnat toipuivat myös viikon aikana. Argentiinan soijapapusadosta saattaa mennä osa hukkaan jatkuvien sateiden takia, ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppapoliittinen näytelmä jatkuu.  Joka tapauksessa suhdelukuja katsoen kotimaan öljykasvien hinnat ovat jatkaneet erittäin hyvällä tasolla suhteessa viljan hintoihin.

Merirahti edelleen haasteena, polttoainelisät iskevät vientihintoihin

Vaikka pörssipuoli on (ainakin hetkellisesti) rauhoittunut, Iranin kriisin vaikutukset näkyvät yhä selvästi merirahtien hinnoissa. Varustamot veloittavat rahdeissaan kovia polttoainelisiä, mikä on varsin ymmärrettävää, kun meridieselin hinnat ovat reilusti yli kaksinkertaistuneet kriisin aikana. Epävarmuus tulevasta sekä väistämättömät toimitushaasteet pitänevät rahtitasoja korkealla vielä hyvän aikaa.

Polttoaineen hinnan vaikutukset heijastuvat käytännössä suoraan vientihintoihin ja sitä kautta ostajien tarjouksiin: kauppa hidastuu ja preemiot painuvat, kunnes tavaraa on pakko saada jälleen liikkeelle. Pitää myös muistaa, että tällä hetkellä laivattavat lastit on pitkälti myyty jo kauan sitten ja sopimushinnat kiinnitetty. Tällöin rahtien vaikutus jää auttamatta – toimitusehdosta riippuen - vientilastin ostajan tai myyjän kannettavaksi. Vaikutus voi olla helposti jopa yli 5 prosenttia koko kaupan arvosta, mikä monelle voi tarkoittaa kauppojen kääntymistä tappiollisiksi.

Katse seuraavaan satoon

Yleisesti ottaen globaalin viljataseen odotetaan olevan varsin riittävä vielä tulevalla kaudellakin. Aiemmin kuvattuja epävarmuustekijöitä kuitenkin on kasautunut jonkin verran, erityisesti vehnällä ja toissijaisesti öljykasveilla. Kotimaassa kevätkylvöt ovat jo monin paikoin käynnistyneet, ja seuraavien viikkojen sääolosuhteet määrittävät pitkälti, miten satokauteen 2026/27 lähdetään. Erityistä kiinnostusta herättää varmasti, mikä tulee olemaan lopullinen viljelyala. Ennakkokyselyt ja viimeaikaiset ulostulot mediassa ennakoivat jonkin verran pienenevää pinta-alaa. Samaan aikaan viljaa on edelleen varastoissa runsaasti, ja kasvukauden onnistuessa hyvin, saattaa hieman pienemmälläkin viljelyalalla varastotilasta muodostua syksyllä ongelma, jos viljaa ei saada liikkeelle ajoissa.

On ehkä lopuksi todettava, että vaikka viime päivät on pörssihintojen suhteen edetty hieman tasaisemmin, on markkinoiden ennakoitavuus edelleen poikkeuksellisen heikko. Hintariskin hallinta ja hajauttaminen korostuvat nyt entistä enemmän.

Sedan den förra marknadsöversikten har situationen på råvarumarknaden fått viss lättnad, då man i början av april lyckades förhandla fram ett eldupphör i Iran-krisen. Som en följd av överenskommelsen sjönk oljepriset med drygt tio procent och marknaderna lugnade ner sig även i ett bredare perspektiv – åtminstone för tillfället. Eldupphöret har förlängts, men situationen är fortfarande allt annat än stabil: Iran vägrade förhandla med USA, blockaden av hamnarna fortsätter, och ett problem håller på att uppstå för oljelagren på ön Kharg när utskeppningarna inte kan komma igång i normal takt. I värsta fall kan Irans egen oljeproduktion tvingas stängas ner, vilket ur oljemarknadens perspektiv skulle vara en lösning som tydligt förvärrar situationen. Samtidigt seglar en ofattbar mängd tomma supertankers mot USA, där tillgången är god. På så sätt tvingas oljan i många fall färdas en ofattbart lång sträcka – det står klart att de normala handelsrutterna för oljeexport för närvarande är kraftigt störda.

På börssidan har vi under den senaste veckan sett en viss uppgång i priserna, drivet av oljepriset och amerikanskt vete, men på de inhemska priserna har inga betydande förändringar skett. Investerare har återigen köpt jordbruksråvaror kraftigt på börsen: även om en del av positionerna under de senaste veckorna redan hade sålts av och en del av spekulanterna återigen gått korta, håller stämningen på att vända igen. Detta påminner om att investeringskapitalets rörelser även framöver kan orsaka betydande rörelser i börspriserna. Den globala spannmålsbalansen är fortsatt stark, vilket USDA:s WASDE-rapport från april gav den senaste bekräftelsen på: i rapporten fanns i praktiken inga prisdrivande nyheter, och för nästan alla exportländer samt även för Indien noterades en ökning av utgående lager (när det gäller Indien ser marknaden dock situationen som betydligt mörkare än landets officiella statistik och prognoser). Enligt en prognos från det kanadensiska jordbruksministeriet i slutet av april nådde den totala produktionen av Kanadas viktigaste åkergrödor ett nytt rekord under skördeåret 2025–26, och den större skörden förväntas stödja en stark exportaktivitet.

Vete: börsen i svag uppgång, spotmarknaden något piggare, och Saudiarabien gör stora inköp

Till skillnad från veteterminerna i Chicago har Euronext-börspriserna rört sig till och med ganska blygsamt och har nu under de sista veckorna i april återgått till en svagt uppåtgående trend. I måndags stängde septemberfuturen på 209,00 €/ton och decemberfuturen på 217,50 €/ton. Majfuturen stänger snart, och skillnaden mellan den och septemberfuturen är exceptionellt stor, 13 till 14 euro, vilket vittnar om hur marknaden positionerar sig inför det nya skördeåret.

Vetebörsen i Chicago steg i måndags återigen med ett par procent. Uppgången stöddes inte av inlägg i sociala medier utan för första gången på länge av så kallade normala orsaker, det vill säga väderoro. Skicket på det amerikanska höstvetet är ett genuint orosmoln, då regnmängderna i Kansas och det nordvästra höstvetebältet har varit små, och de veckovisa lägesbedömningarna ligger på en nästan historiskt dålig nivå. Dessutom är både de australiska och ryska veteskördarna i viss mån under stress (visserligen i helt olika faser), men det känns som att marknaden för tillfället suger åt sig även de minsta nyheterna nu när man tillfälligt har återgått till att följa de så kallade fundamentala faktorerna.

När det gäller spotpriserna har det varit ganska lugnt, men i takt med att Iran-krisen fortsätter vara osäker har spotköparna blivit något mer aktiva under de senaste veckorna. De spotpremier som betalas utöver (eller dras av från) börspriserna har varit svåra att fastställa, eftersom börspriserna har svängt fram och tillbaka från dag till dag, särskilt före eldupphöret i Iran. Den pågående skördesäsongen börjar lida mot sitt slut, och även när det gäller vete görs inköp redan för sensommaren, då den nya skörden på många håll redan har bärgats.

Som den största händelsen på vetemarknaden den senaste tiden kan man se Saudiarabiens senaste anbudstävling, där de sist och slutligen köpte nästan en miljon ton kvarnvete med en proteinhalt på 12,5 procent för leverans från juni till augusti till tre olika hamnar. De erbjudna priserna är offentliga vid dessa statliga upphandlingar, och den här gången var den realiserade prisnivån 5 till 6 dollar högre än under föregående omgång.

Bilder: Senaste utvecklingen av Euronext-vetefutur (maj 2026, december 2026) 

Fodervete, korn och havre: lugn efterfrågan

Exportefterfrågan på fodervete har avtagit under de senaste veckorna, och priserna har varit på nedgång under en tid, även om den piggare stämningen på spotmarknaden under den senaste veckan har ökat rörelsen något. Detsamma gäller foderkorn, vars exportnoteringar i stort sett har förblivit oförändrade. Affärerna för den gamla skörden är dock i praktiken avslutade, och noteringarna följs mestadels för hösten.

För havrens del är marknadsläget i praktiken oförändrat. Inga väsentliga förändringar har setts på exportmarknaden, och inte heller någon ny handel i betydande utsträckning. Den gamla skörden kan naturligtvis inte längre säljas på export, men en viss aktivering kan återigen skönjas på exportmarknaden för hösten och nästa år. Det kalkylmässiga exportpriset är dock fortfarande under press på grund av den goda tillgången. Endast de dyrare sjöfrakterna har ökat behovet av en viss riskpremie i priset för den nya skörden.

Rapsfuturen i kraftig uppgång

Oljeväxterna har i EU (och i Finland) under slutet av april varit ett glädjande undantag på spannmålsmarknaden. Euronext-rapsen för maj rusade uppåt med över 16 €/ton i fredags och stängde på 559,50 €/ton, men detta var i praktiken en så kallad "short squeeze", där korta positioner tvångsköptes tillbaka (majfuturen stänger denna vecka). Övriga kontrakt följde inte med i samma takt, vilket delvis vittnar om att rörelsen var mer positionsbaserad än fundamentalt driven, och påminner samtidigt återigen om att prisutvecklingen på terminskontrakt kan vara mycket dramatisk under de sista handelsdagarna. I måndags stängde dock augustifuturen starkt på 509,00 €/ton (+5,5) och novemberfuturen på 511,50 €/ton (+4,75), vilket innebär att alla rapsfuturer för år 2026 återigen ligger klart över nivån 500 €/ton. Bristen på den gamla skörden driver upp priserna, medan helhetsutsikterna för den nya skörden är något tryggare. Det blir dock intressant att se var höstens priser hamnar när majterminen slutligen stänger.

Väderprognosen har också gett visst stöd åt priserna, eftersom torrt väder plågar Central- och Nordeuropa just i ett kritiskt skede för rapsen, och solrossådden ligger något efter tidsschemat. Priserna på kanadensisk raps (canola) återhämtade sig också under veckan. En del av Argentinas sojabönsskörd kan gå förlorad på grund av ihållande regn, och det handelspolitiska dramat mellan USA och Kina fortsätter. I vilket fall som helst har de inhemska priserna på oljeväxter fortsatt ligga på en mycket bra nivå i förhållande till spannmålspriserna, när man ser till proportionerna.

Sjöfrakterna utgör fortsättningsvis en utmaning, bränsletillägg slår mot exportpriserna

Även om börssidan (åtminstone tillfälligt) har lugnat ner sig, syns effekterna av Iran-krisen fortfarande tydligt i sjöfraktpriserna. Rederierna debiterar höga bränsletillägg för sina frakter, vilket är ganska förståeligt eftersom priserna på marindiesel har mer än fördubblats under krisen. Osäkerheten inför framtiden samt oundvikliga leveransutmaningar lär hålla fraktnivåerna höga ännu en bra tid.

Effekterna av bränslepriset återspeglas i praktiken direkt på exportpriserna och därmed på köparnas anbud: handeln bromsar in och premierna pressas ner, tills varorna återigen måste sättas i rörelse. Man bör också komma ihåg att de laster som skeppas ut för närvarande till stor del har sålts för länge sedan och att priserna är låsta. Då faller frakternas påverkan oundvikligen på exportlastens köpare eller säljare, beroende på leveransvillkoren. Påverkan kan lätt överstiga 5 procent av hela affärens värde, vilket för många kan innebära att affärerna blir förlustbringande.

Blicken mot nästa skörd

Rent allmänt förväntas den globala spannmålsbalansen vara ganska tillräcklig även under den kommande säsongen. De tidigare beskrivna osäkerhetsfaktorerna har dock hopat sig i viss mån, särskilt för vete och i andra hand för oljeväxter. I hemlandet har vårsådden redan inletts på många håll, och väderförhållandena under de kommande veckorna kommer till stor del att avgöra hur vi inleder skördesäsongen 2026/27. Av särskilt intresse är förstås vad den slutliga odlingsarealen kommer att bli. Förhandsenkäter och de senaste utspelen i media förutspår en något minskad areal. Samtidigt finns det fortfarande rikligt med spannmål i lagren. Om växtsäsongen lyckas väl kan lagringsutrymmet bli ett problem till hösten även med en något mindre odlingsareal, ifall spannmålen inte kan sättas i rörelse i tid.

Avslutningsvis bör det kanske konstateras att även om de senaste dagarna har förflutit något jämnare när det gäller börspriserna, är marknadens förutsägbarhet fortfarande exceptionellt svag. Hanteringen och spridningen av prisrisker framhävs nu mer än någonsin.