perunaviljely

Väkevillä, uusimman teknologian glyfosaateilla vaikeisiinkin rikkakasveihin voidaan saada erinomainen teho. Glyfosaatin tehokkuuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten kasvin kasvuaste, rikkakasvilaji, annostelu, glyfosaatin apuaineet, kiinnitteet, veden laatu ja sääolosuhteet.

Glyfosaatin käyttö juuri syksyllä tarjoaa tehokkaan ja pitkäkestoisen ratkaisun, erityisesti monivuotisia rikkakasveja vastaan, mukaan lukien leveälehtiset lajit. Syksyinen glyfosaatin käyttö vähentää merkittävästi rikkakasvipainetta seuraavalla kasvukaudella.

Perunan varsiston hävitykseen ovat tälle kasvukaudelle hyväksytty Mizuki ja Spotlight Plus. Spotlight Plus- valmistetta saa käyttää 31.8.2024 saakka. Mizukilla on käyttölupa pitkälle 2030-luvulle saakka.

Perunaruttoa esiintyy koko Suomessa, etenkin lehtirutonaroilla lajikkeilla.  Ammattiviljelmillä ruton kanssa on pärjätty, vaikka tautipaine on nyt todella suuri. Ruiskutuksia joudutaan tekemään varmaan ainakin yksi kierros totuttua enemmän.

Perunakasvuston päältä on usein miten vaikea päätellä, mikä kasvuston todellinen ravinnetila on kyseisellä hetkellä. Kun peruna oireilee niin voimakkaasti, että sen näkee jo paljaalla silmällä, ravinnepuutos on silloin jo merkittävä.

Parina edellisenä vuonna olemme saaneet tottua ”helppoon” rutontorjuntaan. Tälle vuodelle ennusmerkit ovat vähän erilaiset. Peruna kasvustojen kehitys on keskimäärin viikon, puolitoista edellä normaalista.

Liian korkea lämpötila on haitaksi kasvulle. Hellejakson alkaessa kasvi joutuu keskittymään stressireaktion hallintaan, samalla sadontuotanto häiriintyy. Jos stressijakso on pitkä alkaa satotaso laskea.

Tärkkelysperunan viljelyn kehittämiseen keskittyvän Helmi-projektin pilottitilat osallistuvat keskusteluryhmiin, joissa käydään läpi kulloinkin ajankohtaisia, viljelyyn liittyviä asioita. Viime päivinä ryhmissä on vertailtu kasvustojen taimettumisnopeutta ja kehitystä.

Helmi-projektin pilottitiloilla seurataan kasvukauden aikana monia perunan kasvuun ja kehitykseen liittyvää olosuhdeparametreja. Tiloilla käytössä olevilla sääasemilla voidaan seurata mm. mukulapesän lämpötilaa ja kosteutta sekä lehtien pinnan kosteutta.