Viimeisen kuukauden aikana viljamarkkinoilla on nähty melkoinen täyskäännös, kun satonäkymät alkavat hiljalleen tarkentua ja hintoja nostattaneiden huonojen uutisten virta on tyrehtynyt. Hyödykemarkkinoille tyypilliseen tapaan hintojen reagointi on ollut varsin dramaattista. Esim. Euronext-vehnäfutuureissa on muutaman viikon sisällä nähty vuoden ennätystaso ja lähes 40 euron romahdus.
Sääspekuloinnista kohti reaalimaailmaa
Venäjän kuivuus ja myöhäiset yöpakkaset saivat analyytikot alentamaan satoennusteitaan viikosta toiseen, mikä toimi pääasiallisena moottorina hintojen voimakkaalle nousulle. Nyt kuitenkin markkinoilla on jo ehditty tottua ajatukseen pienemmästä sadosta (ennusteet kokonaissadosta 125–130 miljoonaa tonnia, vehnäsato n. 80 miljoonaa tonnia, pienin kolmeen vuoteen). On jopa nähty kommentteja, että sato saattaisi olla odotuksia parempi, jos kevätvehnäalueet (n.30 % vehnäalasta) saisivat vielä sopivasti sateita. Ensimmäisiä syysvehnän puinteja on jo päästy paikoin aloittelemaan ja hehtaarisadot ovat olleet jopa odotuksia parempia.
EU:ssa olosuhteet eivät ole olennaisesti muuttuneet, ja Ranskan vehnäsadon heikonlainen kunto on jo ”vanha uutinen”. Pari viime vuotta äärimmäisestä kuivuudesta ja heikoista sadoista kärsinyt Espanja näyttää tänä vuonna huomattavasti paremmalta – sadon odotetaan kaksinkertaistuvan katastrofaalisen edellisvuoden jälkeen. Ylipäätään EU:n sadosta odotetaan keskivertoa, joskin vehnän osalta hieman edellisvuotista pienempää.
USA:ssa kevätkylvöt saatiin loppujen lopuksi tehtyä aikataulussa, eikä mainittavia huolia juuri ole ollut viimeisimpiä maissi- ja soijapapualueiden helleaaltoja lukuun ottamatta. Maissikasvuston viikoittaiset kuntoarviot ovat helteiden myötä heikentyneet, mutta on vielä liian aikaista ennustaa suuria satomenetyksiä. Syyvehnien puinnit ovat alkaneet ja ovat huomattavasti keskimääräistä aikataulua edellä.
Vehnäfutuurit rajussa laskussa
Vehnän futuurihinnat ovat kokeneet täyskäännöksen. Maaliskuun alkupuolella alkanut erittäin voimakas nousu on kääntynyt jyrkäksi laskuksi, kun satonäkymät ovat alkaneet tarkentua ja esim. Venäjän pienempi sato on jo aikaa sitten ”hinnoiteltu” markkinaan. Kuten tavallista, sijoittajat ovat ylireagoineet uutisiin ja ostovimma futuurimarkkinoilla on kääntynyt myyntiryntäykseksi, mikä hintojen laskiessa alkaa helposti ruokkia itse itseään, johtaen yhä jyrkempään hintapudotukseen. Euronext-vehnäfutuurin (joulukuu) kolmen viikon takainen 274 euron hintaennätys tuntuu kovin kaukaiselta, kun viime päivinä noteeraukset ovat vaihdelleet 236 ja 238 euron välillä. On erittäin vaikeaa arvioida, millä tasolla uusi ”pohja” hinnoille tulee olemaan, koska huonojen uutisten virta on toistaiseksi tyrehtynyt, eikä maailman viljatase ole näillä näkymin radikaalisti muuttumassa edellisvuodesta.
Chicagon vehnäfutuuri on vastaavalla ajanjaksolla reagoinut jälleen hieman voimakkaammin, laskua yli 18 prosenttia (Euronext -13 prosenttia).
Käteismarkkinoilla nähtiin muutamia suuria tarjouskilpailuja, joissa suuret tuontimaat, mm. Egypti ostivat muutamassa päivässä yli miljoona tonnia vehnää. Mielenkiintoista oli, että tällä kertaa Venäläinen vehnä ei ollut lainkaan kilpailukykyistä hinnaltaan (valtion asettaman pohjahinnan vuoksi), ja kaikki hankinnat tehtiin muista maista, mm. Ukrainasta, Ranskasta, Romaniasta ja Bulgariasta. FOB-hintatasot vaihtelivat reilusta 240 dollarista vajaaseen 260 dollariin, ukrainalaisen ollessa halvin vaihtoehto korkeiden rahtikustannusten vuoksi (sota-alueriski). Venäläistä vehnää ei tarjottu alle 265 dollarin lainkaan ja suurin osa tarjouksista tehtiin hintaan 270 dollaria.
Kauramarkkina rauhoittunut, mutta vientiin riittää kysyntää
EU:ssa odotetaan varsin normaalia kaurasatoa. Vanhan satokauden niukkuus on väistymässä ja kysyntä- ja tarjontatilanne normalisoitumassa. Tullitilastojen mukaan Suomen vienti on jatkunut erittäin vahvana ja näyttää edelleen siltä, että viime vuosien keskiarvo tulee vientimäärissä ylittymään reippaasti. Uudelle satokaudelle kauppaa tehdään normaalimpaan tahtiin – jos Ruotsin ja muun Pohjois-Euroopan (sekä Britannian) sadot onnistuvat odotusten mukaisesti, ei Keski-Euroopan kysyntä varmastikaan ole tulevalla kaudella yhtä vahvasti vain Suomen sadon varassa ja hintakilpailu saattaa olla tiukempaa. EU:n sato oli viime vuonna vain noin 5,5 miljoonaa tonnia ja normaali onnistuminen palauttaa tuotantomäärät yli 7 miljoonaan tonniin.
Globaali kauramarkkina odottelee edelleen Kanadan ja Australian näkymiä. Kanadan sadon pitää onnistua hyvin, koska niukan vuoden jäljiltä varastot ovat erittäin alhaisella tasolla. Australiassa taas perinteinen kuivuus on jälleen jonkinasteinen huolenaihe.
Öljykasvien hinta myös laskussa
Kuten viljojenkin osalta, myös öljykasvien hinnat ovat olleet viime viikot reippaassa laskussa. Raakaöljyn hinta on pysynyt maltillisena, suurimmat säähuolet on jo jätetty taakse ja Euroopassa satopaine kolkuttelee jo ovella. EU:ssa satoennusteet öljykasveille vaihtelevat vajaasta 18 miljoonasta reiluun 19 miljoonaan tonniin, mikä pitää vielä pientä epävarmuutta yllä. Baltian rapsisato (etenkin Liettuassa) näyttää varsin hyvältä ja käteisnoteeraukset ovat pysytelleet maltillisella tasolla, samalla kun pörssihinta on pudonnut merkittävästi. Marraskuun futuuri ehti ylittää jo 500 euron rajan ennen kuin hinnat kääntyivät laskuun: nyt liikutaan 475 euron pinnassa, mikä historiallisesti on toki edelleen melkoisen korkea taso, Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamaa hetkellistä hintapiikkiä lukuun ottamatta.
Lähiviikkoina puinnit alkavat jo toden teolla monella suunnalla eteläisessä Euroopassa sekä mm. Venäjällä. Kun pahimmat sääuhat ovat nyt takanapäin, alkaa huomio satoennusteiden sijaan kiinnittyä enemmän sadon laatuun. Luonnollisesti riskejäkin vielä riittää, vaikkapa väärin ajoittuneet sateet voivat haitata puinteja ja tärvellä sadon laadun.
Viimeaikaiset sateet ja hieman alhaisemmat lämpötilat ovat helpottaneet huolia myös kotimaassa, vaikka paikoitellen sadekertymä on edelleenkin ollut liian alhainen. Virallisia satoennusteita odotellaan erittäin suurella mielenkiinnolla, mutta suurimmat uhkakuvat näyttäisivät olevan jo takanapäin.
Tröskningstiderna närmar sig, väderbekymren minskar
Under den senaste månaden har spannmålsmarknaden gjort en anmärkningsvärd vändning när skördeutsikterna gradvis klarnat och flödet av dåliga nyheter som drivit upp priserna har avtagit. Priserna har reagerat dramatiskt, vilket är typiskt för råvarumarknader. Till exempel har Euronext vete-futurerna sett både årets högsta nivå och ett nästan 40-euros ras inom några veckor.
Från väderspekulation till verklighet
Rysslands torka och sena nattfrost har fått analytiker att vecka efter vecka sänka sina skördeprognoser, vilket varit den huvudsakliga drivkraften bakom den kraftiga prisökningen. Nu har dock marknaden hunnit vänja sig vid tanken på en mindre skörd (prognos för totalskörd 125–130 miljoner ton, veteskörd ca 80 miljoner ton, den minsta på tre år). Det har till och med förekommit kommentarer om att skörden kan bli bättre än förväntat om vårveteområdena (ca 30 % av vetearealen) får tillräckligt med regn. De första tröskningarna av höstvete har redan börjat på vissa platser och hektarskördarna har till och med överträffat förväntningarna.
Förhållandena i EU har inte förändrats avsevärt, och Frankrikes svaga veteskörd är redan en "gammal nyhet". Spanien, som har lidit av extrem torka och dåliga skördar de senaste åren, ser betydligt bättre ut i år – skörden förväntas fördubblas jämfört med det katastrofala föregående året. Generellt sett förväntas EU:s skörd vara genomsnittlig, även om veteskörden är något mindre än föregående år.
I USA blev vårsådden till slut klar i tid och inga större bekymmer har förekommit, förutom värmeböljor i majs- och sojabönområden. De veckovisa konditionsbedömningarna av majsbeståndet har försämrats på grund av värmen, men det är fortfarande för tidigt att förutsäga stora skördeförluster. Skörden av höstvete har börjat och är betydligt före genomsnittlig tidtabell.
Kraftigt fall i vetefuturerna
Vetetfuturerna har genomgått en kraftig nedgång. Den mycket kraftiga uppgång som började i början av mars har vänt till en brant nedgång när skördeutsikterna klarnat och exempelvis Rysslands mindre skörd redan länge varit "inprisad" på marknaden. Som vanligt har investerare överreagerat på nyheterna och köphysterin på futurmarknaden har vänt till en försäljningsvåg, vilket lätt börjar spä på sig själv när priserna faller, vilket leder till en allt brantare prissänkning. Euronext vete-futurens (december) rekordpris på 274 euro för tre veckor sedan känns mycket avlägset, då noteringarna de senaste dagarna har varierat mellan 236 och 238 euro. Det är mycket svårt att bedöma på vilken nivå den nya "botten" för priserna kommer att ligga, eftersom flödet av dåliga nyheter hittills har avtagit och världens spannmålsbalans för närvarande inte verkar förändras radikalt jämfört med föregående år.
Chicagos vetefutur har under samma period reagerat ännu kraftigare, med en nedgång på över 18 procent (Euronext -13 procent).
På kontantmarknaden såg vi några stora upphandlingsanbud där stora importländer, bland annat Egypten, köpte över en miljon ton vete inom några dagar. Det intressanta var att ryskt vete denna gång inte alls var konkurrenskraftigt i pris (på grund av ett statligt fastställt bottenpris), och alla inköp gjordes från andra länder, bland annat Ukraina, Frankrike, Rumänien och Bulgarien. FOB-priserna varierade från drygt 240 dollar till knappt 260 dollar, där det ukrainska var det billigaste alternativet på grund av höga fraktkostnader (risk för krigsområde). Ryskt vete erbjöds inte alls under 265 dollar och de flesta erbjudanden låg på 270 dollar.
Havremarknaden lugnad, men efterfrågan på export finns kvar
I EU förväntas en ganska normal havreskörd. Bristen från den gamla säsongen är på väg att försvinna och efterfråge- och utbudssituationen håller på att normaliseras. Enligt tullstatistik har Finlands export fortsatt mycket starkt och det ser fortfarande ut som att exportmängden kommer att överstiga genomsnittet för de senaste åren avsevärt. För den nya säsongen sker handel i en mer normal takt – om skördarna i Sverige och övriga Nordeuropa (samt Storbritannien) blir som förväntat kommer efterfrågan från Centraleuropa sannolikt inte att vara lika beroende av Finlands skörd, vilket kan leda till hårdare priskonkurrens. EU:s
skörd var förra året endast cirka 5,5 miljoner ton och en normal skörd skulle återföra produktionen till över 7 miljoner ton.
Den globala havremarknaden väntar fortfarande på utsikterna från Kanada och Australien. Kanadas skörd måste lyckas väl eftersom lagren är på mycket låga nivåer efter ett magert år. I Australien är den traditionella torkan återigen en viss orosfaktor.
Prisfallet på oljeväxter
Liksom för spannmål har även priserna på oljeväxter sjunkit rejält de senaste veckorna. Priset på råolja har hållit sig måttligt, de största väderbekymren har redan lagts bakom oss och i Europa närmar sig tröskningspressen. I EU varierar skördeprognoserna för oljeväxter från knappt 18 miljoner ton till drygt 19 miljoner ton, vilket fortfarande skapar viss osäkerhet. Rapskörden i Baltikum (särskilt i Litauen) ser ganska bra ut och kontantpriserna har hållit sig på en måttlig nivå, medan börspriserna har sjunkit betydligt. November-futuren översteg redan 500 euro innan priserna vände neråt: nu ligger de runt 475 euro, vilket historiskt sett fortfarande är en ganska hög nivå, med undantag för den tillfälliga prisökningen orsakad av Rysslands invasion.
Under de kommande veckorna börjar tröskningen på allvar på många platser i södra Europa och även i Ryssland. När de värsta väderhoten nu är förbi, börjar fokus skifta från skördeprognoser till skördens kvalitet. Naturligtvis finns det fortfarande risker, till exempel kan dåligt tajmade regn störa tröskningen och försämra skördens kvalitet.
De senaste regnen och något lägre temperaturer har lindrat oron även här hemma, även om nederbördsmängden fortfarande varit för låg på vissa ställen. De officiella skördeprognoserna väntas med stort intresse, men de största hotbilderna verkar vara bakom oss.