Syysviljojen kevätlannoitukset viivästyivät monilla tiloilla huhtikuun lopun lumisateiden vuoksi vapun tienoille. Joillakin tiloilla lannoitukset oli toteutettu tänä vuonna jopa historiallisen myöhään. Tämä viivästys alkaa nyt näkyä jo melko laajasti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa typen puutteesta kärsivinä kellertävän laikukkaina syysvehnäkasvustoina. Näiden lannoitusten jälkeen ei juuri sateita ole saatu ja lannoitteiden ravinteet eivät ole vielä päätyneet kunnolla kasvien käyttöön.
Varmista syysvehnäsadon laatu oikeilla toimenpiteillä
Varsinais-Suomen sisämaassa ja Satakunnassa tilanne on jonkin verran parempi, koska huhtikuun lumisateet jäivät pienemmiksi ja lannoitukset onnistuttiin näillä alueilla tekemään lähes normaalissa aikataulussa. Tällaisilla lohkoilla kasvustot ovatkin paremmassa kasvussa ja nyt onkin aika jo miettiä jatkotoimenpiteitä lannoituksen osalta, mikäli sateiden todennäköisyys ja määrä ennusteissa kasvaa. Viljoilla on mahdollisuus vaikuttaa sadon määrään vielä korrenkasvun alussa tapahtuvilla lisälannoituksilla, mutta syysvehnilläkin tuo aikaikkuna alkaa vähitellen umpeutua. Korrenkasvun aikana tehdyillä lisälannoituksilla voidaan vaikutta enää vähäisessä määrin sadon määrään, mutta sitäkin enemmän jyvien valkuaispitoisuuteen. Vaikutusmahdollisuudet jyvän valkuaispitoisuuteen ovat myös huomattavasti joustavammat, sillä otollisissa oloissa jopa kukinnan aikana tehdyillä lisälannoituksilla voi saada merkittäviä vaikutuksia. Tämä mahdollistaa lisälannoitusten sovittamisen paremmin juuri sateiden alle, jolloin ravinteet voidaan saada nopeasti kasvien käyttöön.
Syysvehnille typen lisäksi myös rikkiä rakeisilla Typpi 26-4S ja Urea Plus 38-8S lannoitteilla
Syysviljojen lisälannoituksiin kannattaa valita tuotteita, jotka sisältävät typen lisäksi myös rikkiä. Rikillä on merkittävä rooli kasvien aminohappojen ja proteiinin muodostumisessa ja typen lisäyksen yhteydessä on aina suositeltavaa antaa myös rikkiä puutostilojen estämiseksi. Optimaalisessa tilanteessa typen ja rikin suhteen tulisi olla noin 10:1,5-2. Syysviljojen lisälannoitukseen soveltuvat hyvin perinteisempi Viljelijän Typpi 26-4S tai uutta tuloaan tekevä ureapohjainen Viljelijän Urea Plus 38-8S. Ureapohjaisten tuotteiden etuna on muita lannoitteita suurempi typpipitoisuus, jolloin lannoitustyöhön saadaan huomattavasti lisää tehoa vähempien täyttökertojen ansiosta. Viljelijän Urea Plus -tuotteiden moderni inhibiittoritekniikka minimoi typen hävikkiä lämpimillä kesän lisälannoituksilla. Lannoitustyön päätyttyä kannattaa muistaa, että urealannoitteet ovat voimakkaasti hygroskooppisia ja lannoitin kannattaa tyhjentää ja huuhdella huolellisesti heti työn valmistuttua.
Tutustu myös uusiin typenkäytön vaihtoehtoihin
Jos sateet uhkaavat jäädä lisälannoitusten kannalta liian vähäisiksi, kannattaa harkita muita vaihtoehtoja varmistamaan kasvien typensaantia. Yksi kuiviinkin olosuhteisiin soveltuva vaihtoehto on Methylobacterium symbioticum -typensitojabakteerin toimintaan perustuva BlueN-valmiste. BlueN voi tuottaa kasville typpeä noin 30 kg/ha, kun ruiskutus tehdään viimeistään korrenkasvun alussa. Vuoden 2023 testeissä saavutettiin parhaimmillaan yhden prosenttiyksikön nousu proteiinipitoisuudessa syysvehnällä. Mielenkiintoinen vaihtoehto sadon määrän ja laadun maksimoinnin kannalta on BlueN-ruiskutuksen ja rakeisen urean yhteisvaikutus. BlueN ruiskutetaan kasvustoon aamulla, jolloin bakteerikanta kykenee tunkeutumaan lehtien pinnalta avoimien ilmarakojen kautta kasvin sisälle. Iltaruiskutusta ei kannata tehdä. Kasvin sisään päästyään ne valtaavat nopeasti kasvin aloittaen samalla typensidonnan ilmasta. BlueN:n bakteerikanta kykenee muokkaamaan sitomansa typen kasveille käyttökelpoiseen muotoon ja luovuttamaan sen kasvien käyttöön.
BlueN -valmisteen käyttömäärä on 333 g/ha ja ruiskutuksessa suositellaan käyttämään melko suurta, 150-250 l/ha vesimäärää hyvän peittävyyden aikaansaamiseksi. BlueN voidaan ruiskuttaa seoksena Broadwayn ja Dassoilin kanssa, mutta muissa tapauksissa BlueN ruiskutetaan yksinään.
Växtbestånden börjar gulna - tips för tilläggsgödsling av höstvete
Vårgödslingen av höstgrödor försenades på många gårdar till omkring första maj på grund av snöfall i slutet av april. På vissa gårdar genomfördes gödslingen i år till och med historiskt sent. Denna försening börjar nu synas ganska omfattande i Nyland och Egentliga Finland som gula fläckar i höstvetebestånden, vilka lider av kvävebrist. Efter dessa gödslingar har det knappt kommit något regn och gödselns näringsämnen har ännu inte riktigt kommit till användning för växterna.
Säkerställ kvaliteten på höstveteskörden med rätt åtgärder
I inlandet av Egentliga Finland och i Satakunda är situationen något bättre eftersom aprilsnöfallet var mindre och gödslingen kunde genomföras nästan enligt normal tidtabell i dessa områden. På sådana fält är bestånden i bättre tillväxt och nu är det dags att redan överväga vidare åtgärder för gödsling, särskilt om sannolikheten och mängden regn i prognoserna ökar. För stråsäd finns det möjlighet att påverka skördenivån med tilläggsgödsling i början av stråskjutningen, men för höstvete börjar detta tidsfönster gradvis stängas. Tilläggsgödsling under stråskjutningen kan bara i liten utsträckning påverka skördenivån, men desto mer påverka proteinhalten i kornen. Möjligheterna att påverka proteinhalten är också betydligt flexiblare, eftersom tilläggsgödsling under blomningen under gynnsamma förhållanden kan ge betydande effekter. Detta gör det möjligt att bättre anpassa tilläggsgödslingen till perioder med regn, så att näringsämnen snabbt kan tas upp av växterna.
För höstvete bör du använda gödselmedel som innehåller både kväve och svavel, såsom granulära Typpi 26-4S och Urea Plus 38-8S
För tilläggsgödsling av höstgrödor är det bra att välja produkter som innehåller både kväve och svavel. Svavel spelar en viktig roll i växternas aminosyra- och proteinbildning, och vid tillförsel av kväve är det alltid rekommenderat att även tillföra svavel för att förhindra bristsymptom. I en optimal situation bör förhållandet mellan kväve och svavel vara cirka 10:1,5-2. För tilläggsgödsling av höstgrödor är traditionella Viljelijän Typpi 26-4S eller den nyare ureabaserade Viljelijän Urea Plus 38-8S väl lämpade. Fördelen med ureabaserade produkter är deras högre kvävehalt jämfört med andra gödselmedel, vilket ökar effektiviteten i gödslingen genom färre påfyllningar. Viljelijän Urea Plus-produkternas moderna inhibitorsteknik minimerar kväveförluster vid varma sommartilläggsgödslingar. Efter avslutad gödsling är det viktigt att komma ihåg att ureagödselmedel är starkt hygroskopiska, så spridaren bör tömmas och sköljas noggrant direkt efter användning.
Utforska också nya alternativ för kväveanvändning
Om det ser ut att bli för lite regn för tilläggsgödsling, är det värt att överväga andra alternativ för att säkerställa växternas kvävetillgång. Ett alternativ som är lämpligt även för torra förhållanden är BlueN-preparatet, som bygger på verksamheten hos kvävefixerande bakterien Methylobacterium symbioticum. BlueN kan producera upp till 30 kg kväve per hektar för växten när sprutningen görs senast i början av stråskjutningen. I tester under 2023 uppnåddes en ökning av proteinhalten i höstvete med upp till en procentenhet. En intressant möjlighet för att maximera skördens kvantitet och kvalitet är den kombinerade effekten av BlueN-sprutning och granulär urea. BlueN sprutas på grödan på morgonen, då bakteriekulturen kan tränga in i växten genom öppna klyvöppningar på bladen. Kvällssprutning bör undvikas. Väl inne i växten koloniserar bakterierna snabbt och börjar fixera kväve från luften. BlueN:s bakteriekultur kan omvandla det fixerade kvävet till en form som är användbar för växterna och leverera det till dem.
Användningsmängden för BlueN är 333 g/ha, och en relativt stor vattenmängd på 150-250 l/ha rekommenderas vid sprutning för att säkerställa god täckning. BlueN kan sprutas i blandning med Broadway och Dassoil, men i andra fall sprutas BlueN ensamt.